Juhannus Kalajoella

Olenhan minä näitä Kalajoen juhannuksia jo muutaman nähnyt, mutta koskaan näihin ei totu. Kovasti ihmettelen, jos tämä meno saa jatkua, vaikka ilmeisen selvästi kyseessä on rikoksen suosiminen. Olen nyt toista kertaa peräkkäin kirkon vahtina ihan vapaaehtoisesti, mutta pakon sanelemana. Pakon sanelemana siksi, että pelkkä läsnäolomme keltaisissa liiveissä siirtää hulinoita hieman kauemmaksi tsasounasta, jonka toivomme pelastavan kirkkomme näiden ”äidin kultien” käsittelystä ja mahdolliselta tulipalolta. Tervattu hirsirakennus palaisi varmaan kun soihtu. Vuosi sitten rakennus oli vielä kesken, mutta nyt jo valmis.

Kello lähestyy puolta yötä, eikä toistaiseksi ole mitään merkittävää tapahtunut. Pari ambulanssia kulkenut kyllä pillit ulvoen ja muutama poliisiauto ilman pillejä, mutta yön saldo selvinnee vasta seuraavan päivän lehdestä. Humalaisia on jo nyt enemmän kuin vappuna Kemissä.

Ilmeisesti Juhannus antaa suomalaisille erivapauden rikkoa lakia, sillä poliisi ei näytä mitenkään puuttuvan selvästi alaikäisten epäselvään tilaan. Aika tarkasti kello on nyt kaksitoista ja illan kolmas ambulanssi taas pillit ulvoen jonnekin. Ulinasta koettaa kilpailla joku itkevä tyttö, jolta ilmeisesti on poikaystävä kadonnut. Vaikeaahan niistä on huolta pitää tällaisessa kansanjuhlassa.

Kello on jotain 02, ja väki ei osoita uupumisen merkkejä, joten emme uskalla vielä poistua, vaikka alkaa jo väsymys painaa silmää. Jotenkin ehkä edellisvuotta rauhallisempi, vaikka humalaisten määrä saattaa olla jopa hieman suurempikin. Olisiko rähinäviina loppunut, kun ei vielä yhtään tappelua ole silmiin sattunut. Palaan asiaan aamulla, kun saan hieman tietoa koko alueen tilanteesta.

Olisiko tosiaan niin, että Kalajoen Juhannus olisi hieman siistinyt kuvaansa?

Jaa.. juuri kun tuon kysymyksen kerkesin itselleni esittämään, niin jopa puhalsi poliisiautokin pillit ulvoen läheiselle parkkipaikalle, jota osa kansasta piti majoituspaikkanaan, joko laillisesti tai laittomasti. Taisi olla vireillä pieni tappelun poikanen, jossa mittaa otettiin miehestä tavallisilla suomalaisilla puun muotoiluvölineillä.

Tässä vaiheessa annoin itselleni kertoa, että jo alkuillasta oli poliisin rysään jäänyt useita rattijuoppoja. Sehän se on suomalaisten kansallisurheilu, jossa isäpapan auto pääsee näyttämään kykynsä. Ehkä ei isukki päätä silitä, mutta jos hyvä tuuri käy, niin jo seuraavana vuonna on taas ajokortti taskussa ja koko asia unohtunut.

No ehkä minä olen antanut melko synkeän kuvan Kalajoen juhannuksesta, mutta sanoisin, ettei kyse ole mistään lasten juhlista, ellei kyse olisi juuri niistä. Sehän se tapauksesta niin karmean tekeekin. Kyllä Juhannus merkitsee kuitenkin Kalajoelle melko paljon, joten tuntuu että siihen kannattaisi satsata hieman myös valvontaan. Jo aiemmin esittämäni pantillinen roskapussi siistisi varmasti seutua ja säästäisi siivouskustannuksissa niin, että valvontaan ja turvallisuuteen voitaisiin panostaa hieman enemmän.

Kyllä näistä ihan hyvät juhlat saadaan, kunhan hieman kehitellään, eikä päästetä mullilaumaa laitumelle näin pienin eväin.