perjantai 20. huhtikuuta 2018

Verokapina

Nythän minulla ei oikein ole veronmaksukykyäkään, mutta sitäkin pahemmalta tuntuu tämä nykyinen veropolitiikka. Kyllä minä mielelläni olisin veroja maksanut, jos valtio osaisi käyttää rahaa, mutta kun ei. Olenhan minä itsekin tuhlata osannut ja osaisin varmasti vieläkin, jos olisi mitä tuhlata. Ei ollut minulla samanlaista lypsylehmää kuin on valtiolla - sitä nimitetään veronmaksajaksi. Oppositio on varmasti täynnä iloisia veronmaksajia, kun mistään ei saisi säästää ja kaikille pitäisi jakaa vain enemmän.
Nippa nappa noita veroeuroja kertyy, mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin täysin vääristä kohteista. Kyllähän se väärin on, jos tuhannen euron eläkkeestä pitää maksaa veroa yhtään. Ei latin latia, sanon minä, sillä hyvin monet tuon summan juuri ja juuri ylittäneet ovat maksaneet eläkkeensä moneen kertaan. Nykypolvenhan se eläke pitäisi maksaa, mutta kun eivät taida pystyä siihen.  Ei siksi, että eivätkö haluaisi maksaa, mutta heitä on liian vähän. Vuosi vuodelta huoltotaseemme huononee, ja natsit huutavat kurkku suorina ”rajat kiinni”.   Jos todella kävisi niin, että rajat sulkeutuisivat, niin aika pian notkahdus näkyisi.  Sanoin ”notkahdus”, sillä oletan, että sitten taas laakson pohjalla tehtäisiin jotain.

Minun verokapinani alkaa siitä, että alle 1000 € tuloista ei verotettaisi lainkaan ja yli 5000 € tuloista vietäisiin puolet tai jopa yli. Oikeasti kukaan ei tarvitse elämiseen niinkään paljon, mutta tietysti koko perheen tulot olisi otettava huomioon. Suomi on julistautunut maailman parhaaksi milloin missäkin, joten ehdottaisin nyt, että pyrkisimme olemaan maa, jossa on maailman jyrkin progressio ja maailman oikeudenmukaisin verotus. Kaikilla olisi kohtuullisen hyvä tulotaso, ja pääosin sen maksajia olisivat tosi suurituloiset ja ne, jotka eivät ole edes omaisuuttaan ansainneet.

Minun päätäni rupeaa särkemään, kun jotkut ikätoverini sanovat säästävänsä perillisille. Miksi peijoonissa... minä olen antanut perintötekijät, ja niillä pitää pärjätä. Hyvin ovatkin pärjänneet, mutta rahaa ei tipu.  Sen verran minäkin osaan tuhlata, että en jätä sitä valtionkaan tuhlattavaksi.

Minun mielestäni perintövero voisi olla vaikka 90%, kunhan sitä ei tarvitse maksaa ilman rahaa. Kyllä se niin on, että vaikka olisi kuinka ison talon poika, niin jos ei ole rahaa, niin rahaa ei ole. Heti kun raha liikkuu, siihen saa verottaja iskeä kun haukka. Jos joku perii työpaikkansa, olkoon se sitten teollisuusyritys tai maatila, niin annettakoon hänen työskennellä rauhassa. Toisin sanoen: jos perillinen myy perittävän omaisuuden, on kauppahinta kokonaisuudessaan verotettavaa tuloa.  Tuskinpa tässä tapauksessa perillinen on ansainnut perintöänsä.

Tällainen perintöveron uudistaminen saattaa tuoda suuriakin summia valtiolle, jonka kuitenkin pitäisi olla vastuullinen omaisuuden hoitaja. Ei niitä rahoja saa tuhlata tarpeettomiin tukiin ja avustuksiin.

Olin aikoinani Kalajoen satamakirkon vapaaehtoinen.  Katsoimme iltaisin satamassa, kuinka ulkomaalaiset laivat toivat tuulimyllyn siipiä ulkomailta. Sitten nuo myllyt pystytettiin ulkomaalaisten toimesta.  Kyllä minä jo silloin ihmettelin, että paljonkohan tuokin homma maksaa ja kuka sen maksaa. Onhan se nyt jo selvinnyt. Se maksaa paljon ja minut on pantu maksumieheksi.

Olkoon tuo nyt vain yksi esimerkki valtion tuhlauspolitiikasta. Ihan vain tiedoksi kansalaisillemme. Kun me kaikessa yritämme olla maailman kärkimaita, niin lisätään siihen tämä meidän loistava parlamentti. Väkilukuun suhteutettuna se on yksi maailman kalleimmista kansanedustuslaitoksista.

Ihan tähän loppuun nyt sitten vaan pienenä vihjeenä: puoletkin riittäisi… osaisivat laskea paremmin prosenttejakin, ja verovaroja säästyisi joka kuukausi vähintään miljoona euroa.   


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti