Miksi vasemmisto kyykyttää?

Ihan oikeasti minulta kysyttiin, miksi perinteiset työväenpuolueet vastustavat työllistämistä.  Kysyjä oli kyllä poliittisen puolueen jäsen, mutta en halua sitä tässä nyt enempää avata. Kysehän ei suinkaan ole siitä kuka kysyi, vaan siitä, mitä kysyy. 

Siltähän se todella vaikuttaa, sillä tosihan se on, että työllistymisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, kun aktiivisuus lisääntyy. Kyllä se minustakin on harmi, että osa kansasta täytyy melkein pakottaa oman etunsa mukaiseen toimintaan. En minä tuohon kysymykseen oikein selkeää vastausta löytänyt, mutta esitinpähän sitten omat näkemykseni.

 

Vasemmistopuolueethan on perinteisesti nähty puolueina, jotka ajavat ns. vähäosaisten asiaa. Jos todella sattuu olemaan niin, niin kuin nyt näyttää, että hallituksen työllistämistoimet purevat, merkitsee se ”köyhälistön” siirtymistä keskituloisten joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisten silmät aukeavat ja perinteiset vasemmistopuolueet, kuten demarit, menettävät osan kannattajistaan.  Vasemmiston menestyksen kannalta on siis tärkeää pitää kyykyssä niin suurta ihmisjoukkoa kuin on mahdollista. Nimittelemällä näitä työllistämistoimia milloin milläkin nimellä saadaan ihmiset suhtautumaan aktiivimalliin mahdollisimman negatiivisesti.  Näin se ei myöskään pure parhaalla mahdollisella teholla, joka on siis vasemmiston päämäärä.  Hallituksen aktiivimalli ei siis kyykytä ihmisiä, vaan tukee heidän pyrkimystään työelämään.  Todellisia kyykyttäjiä ovat tuon mallin vastustajat.

En koskaan ole ollut ministeri, en edes kansanedustaja, enkä minkään puolueen ehdokas noihin virkoihin, mutta sen verran kauan olen seurannut politiikkaa, että osaan tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Tuo, minkä edellä kerroin, on siis minun johtopäätökseni, ei mikään virallinen totuus.

Minun henkilökohtainen ajatushautomoni on myös tuottanut toteamuksen, jonka mukaan jokaisen ihmisen ajatukset ja mielipiteet poikkeavat toisista. Minkään puolueen sisällä eivät kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla juuri mistään asiasta. Tai sitten eivät ajattele ollenkaan, ainoastaan uskovat mitä heille uskotellaan.  Tätä me sanomme demokratiaksi, jota se ei kuitenkaan oikeasti ole. Saattaapa joskus käydä niin, että joku aktiivi poliitikko esittää oman henkilökohtaisen näkemyksensä puolueen mielipiteenä. Tiedän myös tällaista tapahtuneen, joka on todella kaukana demokratiasta.  Minä en kuitenkaan edes yritä kertoa minkään puolueen kantaa.

Olen sitä mieltä, että meillä on nyt suhteellisen hyvä hallitus, mutta en silti ole kaikista asioista sen kanssa samaa mieltä.  Ihmettelen esimerkiksi sitä, että meillä tehdään kansan edun vastaisia päätöksiä, joita sitten varsin pian muutetaan. En vastusta esimerkiksi maakuntauudistusta, mutta ihmettelen sitä, miksi läänit piti aikanaan lakkauttaa. Periaatteessahan kyse on samasta asiasta hieman eri nimillä. Ihan kahjonahan minua pidetään, kun sanon, että ”sote sopalle” olisi parempi, kun se ei koskaan kiehuisi loppuun. Tietenkään en ole sekään ihminen, joka tästä asiasta päättää, mutta uskon, että ainakin halvemmaksi olisi tullut korjata ne pienet puutteet, joita terveydenhuoltojärjestelmässämme on, ja pääosin pitää systeemi entisenä.

Kun ns. nappulahallitus ajoi 70-luvulla läpi koulu-uudistuksen, saadaan senkin satoa nyt korjata koululaisten huonommalla menestyksellä kansainvälisessä kilpailussa. Rakennustekniikassa on vähän kerrassaan opittu, että läheskään aina ei ole se paras ratkaisu vanhan purkaminen, vaan virheiden korjaaminen. Aikansa tähänkin meni ja tulee varmasti vieläkin menemään, mutta suunta tuntuu olevan oikea. Pahin purkuinnostus alkaa jo väistyä.  Näin tulisi menetellä myös yhteiskuntarakenteiden kanssa.

Tässä maassa ei taida olla kovinkaan monta organisaatiota, joka ei olisi joutunut organisaatiouudistuksen kimppuun.  Yleensä on saatu rahaa kulumaan, mutta ei koskaan mitään parempaa aikaan.

Kyse tässä elämässä ei siis ole nykyisestä hallituksesta, eikä edes oppositiosta. Näin on aina ollut ja luultavasti tulee vielä vuosikymmeniä olemaan. Vasemmistopuolueiden menestys on aina pohjautunut siihen, että osa kansasta voi vähän huonommin kuin toinen osa. Kun tämä epäkohta joskus korjautuu, merkitsee se vasemmiston kuolemaa.  Siksi vasemmisto kyykyttää oman maamme kansalaisia.