Idiootit ympärilläni

Olen ”taistellut” monia asioita vastaan ja monien puolestakin.  Olen kuitenkin pitänyt matalaa profiilia, sillä olen syvästi tietoinen, että meitä ”suvakkeja” piirittää suuri idioottien lauma, jonka laskutaitoa ja yksisilmäisyyttä olen aina ihmetellyt.  Myönnän kyllä, että en ollut minäkään paikalla silloin kun ruutia keksittiin, mutta olisinko ollut siinä lähistöllä itse keksimäni jousipyssyn kanssa...  Tätä ympärillä olevaa idioottilaumaa nimitän yksiselitteisesti rasisteiksi, vaikka toki tiedän senkin, että kaikki idiootit eivät ole rasisteja.  Melko varma olen kuitenkin siitä, että kaikki rasistit ovat idiootteja, joihin uppoaa äärettömän helposti toisen rasistin ”vaihtoehtoinen totuus”, mutta ei kirveelläkään tilastotieto tai asiantuntijoiden lausunnot.

Aloitetaanpa nyt vaikka taloudesta.  Suomessa on nyt tosi alhainen syntyvyys, eikä se suinkaan johdu siitä tosiasiasta, että yhden lapsen kasvattaminen työmarkkinoiden käyttöön maksaa tosi paljon.  Se alkaa jo äitiysneuvolasta ja synnytyssairaalasta. Jatkuu sitten lastenneuvolaan, lapsilisiin ja varhaiskasvatukseen, kunnes on päästy kouluun ilmaisine aterioineen. Jos sattuu niin, että lapsemme jatkaa peräti toisen, tai peräti korkean asteen koulutukseen, niin se se vasta kallista on, kaikkine opintotukineen. 

 

En toki sano, etteikö näin saisi olla, mutta olkaamme iloisia siitä tosiasiasta, että meillä on halvempikin vaihtoehto kasvattaa tätä aneemista maatamme. Viimeisinä vuosina olemme saaneet vastaanottaa pakolaisia ja muitakin maahanmuuttajia. Monet näistä ovat korkeasti koulutettuja, eikä heidän kotouttamisensa maksa kuin murto-osan siitä, mitä joudumme maksamaan tähän maahan syntyneiden ihmisten kasvattamisesta.  Toki meidän velvollisuutemme on kasvattaa myös syntyperäisiä suomalaisia, mutta vähintään kiitollisia voisimme olla tuosta ulkomaan avusta, jonka varassa Suomen kasvu on ollut jo kauan.

Tilastoja pitää osata myös lukea.  Ken lapsi syntyy Suomeen, ei häntä suinkaan kirjata TE-toimiston asiakkaaksi, eikä hän ole ”työtön” pariin vuosikymmeneen. Kun ulkomaalainen tulee maahamme, on hän välittömästi TE-toimiston kirjoissa, vaikka ei ihan välittömästi olisikaan työvoimana. Toki hän muutaman vuoden joutuu nauttimaan samoja etuja kuin kotimaisetkin työttömämme, mutta kokemuksesta voin kertoa, että pitkäaikaistyöttömyys ”mamujen” keskuudessa on harvinaisempaa kuin kantaväestössämme. Väitän, että tämä johtuu asenteesta.  Olen kertonut yliopiston professorista, joka oli katujen lakaisijana Helsingissä.  Luulen, että olisi aika vaikeaa saada suomalaista korkeimman asteen tutkinnon suorittanutta vastaaviin hommiin.  No ei tarvitsekaan, sillä onhan meillä porukkaa noihinkin töihin, eikä tämä ”proffakaan” montaa vuotta noita töitä tehnyt, mutta asenteesta se kertoo.

Jos muuttoliikkeen kustannuksista vielä halutaan puhua, niin tuleeko yllätyksenä, kun kerron, että maastamuuton kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna maahanmuuton kustannuksiin. Siinä missä maahanmuuton kustannukset lopulta kääntyvätkin tuloiksi, vievät nuo ulkomaille muuttaneet suomalaiset nuo alussa kertomani rahat mennessään.

Näin todella punaista, kun luin TV:n aamun avauksessa tekstiviestin: ”Somaliassa ei ole enää sotaa, miksi somalit eivät mene sinne rakentamaan maataan?”  Teki mieleni vastata tuohon: ”Suomessakaan ei ole enää sotaa, miksi lähes kaksi miljoonaa kansalaistamme on edelleen ulkomailla?”

Muuten… Somaliassa on edelleen lähes samanlainen tilanne kun Suomessa oli 1918-luvulla.  Vähintään siellä hiki tulee, mutta miksi somalien pitäisi perustella ulkomailla oloaan sen enempää kuin Ruotsin suomalaistenkaan.

Kyse ei ole kansallisesta edusta, vaan ihmisten välisestä tasa-arvosta, josta Suomessa höpötetään niin että päätä särkee.  Vai johtuisiko tuo päänsärky sittenkin ympärillä kiristävästä idioottirenkaasta?