Näin tulot vaikuttavat mielipiteisiin

Tulot ja koulutus vaikuttavat mielipiteisiin enemmän kuin ikä ja sukupuoli, toteaa Mikko Niemelä Suomen Kuvalehden julkaisemassa artikkelissa. Miehet ja naiset suhtautuvat esitettyihin väitteisiin lähes samalla tavalla. Kysyttäessä, onko ehdokkaan esisijainen tehtävä ajaa äänestäjän etua, ei puolueiden välillä sinänsä ole kovin suuria eroja, mutta puolueen sisällä saattaa hajontaa syntyä. Koulutustaustalla on selvä ero siihen, miten valtuutetun tehtävä koetaan. On selkeästi havaittavissa, että mitä paremmin koulutettu ihminen on, sitä vieraammaksi hän tuntee väitteen siitä, että valtuusto olisi yksityisen ihmisen etuja ajamassa. 

  

Pelkän peruskoulun käyneistä yli 60% on sitä mieltä, että edustajan tärkein tehtävä on ajaa oman äänestäjänsä etua. Jo pelkkä ammattikoulu pudottaa tuota prosenttia lähes puoleen. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä selvemmin hän erottaa yhteisen edun ja oman äänestäjäkunnan edun toisistaan.

Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että pelkässä iällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä suhteessa juuri tähän ajattelutapaan. On kuitenkin todettava, että hieman vanhemmat ovat yleensä koulutetumpia ja heidän elämänkokemuksensa on suurempi kuin vasta elämän alkutaipaleella olevilla nuorilla. Iällä ei siis sinänsä ole merkitystä, sillä jos eri ikäryhmistä erotetaan samoin koulutetut ihmiset omiksi ryhmikseen, suhtautuvat he keskenään varsin samantapaisesti näihin kysymyksiin.

Suurin vaikuttava tekijä mielipiteeseen valtuutetun tehtävistä on ehkä sittenkin ihmisten väliset tuloerot. Palatakseni taas Niemelän tutkimukseen on mielenkiintoista todeta, että kun kysytään alle 20 000 vuodessa tienaavien mielipidettä, on 25% vastaajista sitä mieltä, että valtuutetun tehtävä on puolustaa äänestäjiensä etua. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista vain 10% on samaa mieltä kuin tuo pienempituloisten ryhmä. Ihan henkilökohtaisesti en ole varma, onko kyse koulutuserosta vai tuloeroista, sillä hyvin yleisesti koulutus korreloituu myöskin tuloihin.

Asian selvittämiseksi onkin syytä tarkastella myös eri ammattiryhmien suhtautumista valtuutetun tehtäviin. Maatalouden harjoittajista suurin osa on Keskustapuolueen kannattajia ja he kokevat valtuutettujen tehtäväksi ensisijaisesti ajaa keskustalaisten etua. Tässä ammattiryhmässä ei koulutus juurikaan vaikuta mielipiteitä hajottavasti, sillä ammatti ja mielipiteet ovat ikään kuin perittyjä. Hieman samantapainen suhtautuminen näyttää olevan alemmissa ja kouluttamattomissa ryhmissä. Duunari duunarin poika on ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien poliitikkojen tulisi ajaa juuri hänen asiaansa.

Tuo ikuinen ristiriita tuskin koskaan kokonaan häviää, mutta ehkäpä siihen olisi jonkinlainen apu siitä, että koulujen opetusohjelmaan otettaisiin poliittinen tietämys siltä osin kuin se koskee eri instanssien tehtäviä. Se parantaisi myös demokratiaa siltä osin, että se ainakin vähentäisi niiden äänestäjien osuutta, jotka oikeasti eivät edes tiedä, mistä he äänestävät.

Kunnanvaltuustojen, eduskunnan ja hallituksen tehtävät on selvästi laissa määritelty. Ainakin nämä lainkohdat olisi saatava kristallin kirkkaiksi jokaiselle äänestäjälle.

Kunnallisvaalit ovat nyt tulossa, joten ainakin se pitäisi nyt hahmottaa, että myös lautakuntien kokoonpanosta äänestetään, vaikka sitä ei äänestäjille ole kerrottu. Jos vielä tajuaisimme sen, että kyse on yhteisestä edusta eikä minkään erityisen ryhmän edusta, olisi ehkä jäljellä vain se vaikein tehtävä: olisi vielä tiedettävä, mikä on yhteinen etu. Ani harvoin se on sama kuin minun etuni, vaikka se loppupeleissä ehkä sellaiseksi muuttuu.