Kaksissa peräkkäisissä vaaleissa Perussuomalaiset menestyvät erinomaisesti, mutta nyt näyttää siltä, että pää on tullut vetävän käteen. Aikanaan puolue perustettiin SMP:n työn jatkajaksi, mutta nyt näyttää siltä, että ihan putkeen ei ole mennyt.
Miksi näin on käynyt, sitä ei
oikein voi kukaan väittää tietävänsä, mutta varmimpia asiasta ovat ne, jotka
ovat liittyneet puolueeseen ilman kokemusta SMP:n ja Veikko Vennamon ajoista. Totta
on, että Timo Soini oli jo silloin mukana, mutta jos nyt rumasti sanon, niin
itsevaltainen populisti Timo on ja puolueen kasvua hän pitää tärkeämpänä kuin asialinjaa,
jota Veikko aina peräänkuulutti. Sellaista asialinjaa ei perussuomalaisille
koskaan syntynyt. En nyt vielä puolueen hautajaisia vietä, mutta kun itse olen
eronnut puolueesta, voin tarkkailla asioita hieman realistisemmin. Paikalliset
ääniharavat ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, vaikka puolueen olisi pitänyt
ymmärtää, että kokonaisuutena nämä eivät suinkaan tukeneet puolueen agendaa,
vaan ajoivat arvoja, joita suurin osa kansasta vastusti. Kun nyt on tultu
tilanteeseen, jossa näillä mielipiteillä alkaa olla näkyvää merkitystä, on
puolueen kannatus romahtanut. Tasainen kansan antama tuki olisi ollut
huomattavasti puolueelle tärkeämpi kuin jonkun epämääräisen rasistilauman
antamat äänet jollekin ”natsipomolle”.
”Kyllä kansa tietää”, sanoi Vennamo
aikoinaan ja oli oikeassa. Oppositiossa räksyttäminen kostautuu yleensä silloin,
kun pitää ryhtyä vastuunkantajaksi. Nykyinen oppositio on vastuunsa kantanut ja
pahasti epäonnistunut. Kun tuota räksytystä kuuntelee, ei oikeastaan tarvitse
ihmetellä, miksi he epäonnistuivat. Ei ole oletettavissa, että tuo rakkilauma
juurikaan olisi viisastunut sen jälkeen, kun ajoivat Suomen lähes vararikon
partaalle.
Mutta ”persujen” kannatuksen
laskuahan minun piti analysoida. Ei siihen yhtä ainoata syytä voida osoittaa,
mutta jos minulta kysytään, niin veikkaan, että suurin syy on rasismi. Suurin
osa suomalaisista on hyvin oikeudenmukaista porukkaa ja näkee, että toisilla on
todellinen hätä. En myöskään usko, että olen ainut, joka näkee ”somessa”
hehkutettujen rikosten todenperäisyyteen. Toki jotkut ovat totta, mutta monet
taas eivät. Merkityksellisintä on, että maahanmuuttajien tekemiksi väitetyt
rikokset ylittävät uutiskynnyksen silloinkin, kun kantasuomalainen saisi
osakseen vain lievää paheksuntaa. Eivät maahanmuuttajat ole keskimääräistä
parempia ihmisiä, mutta tuskinpa myöskään keskimääräistä huonompia. Tekevät
pahojaan siinä missä suomalaisetkin, mutta eivät yhtään enempää.
Sisäpolitiikan suhteen puolueelta
on puuttunut myös selvä linja, joka näkyi siinä, että kaikkia asioita
pääsääntöisesti vastustettiin ilman tarkempia perusteluja, ja valtiollisiin
vaaleihin hyväksyttiin ehdokkaiksi varsin sekalaista sakkia. Eivät ainakaan
kaikki olleet ”hyvämaineisia”, joskin kyllä ”maineisia”. Kun nyt sitten
päästiin lopulta vastuuseen, ei saatu läpi mitään muuta kuin juuri niitä
asioita, joista suurin osa kansasta oli toista mieltä.
Tynkkyset, saarakkalat, halla-ahot
ja immoset ovat aiheuttaneet puolueelle enemmän haittaa kuin mitä
puoluehallitus osaa edes arvata. Henkilökohtaisesti en varsin vähäisenä pidä
myöskään puolueen poukkoilevaa jäsenten erottamispolitiikkaa, joka on johtanut
sellaistenkin jäsenten eroamiseen, joita ei ole erotettu.
Täällä Kalajoellakin koko
Perussuomalaisten kannatus näyttää lepäävän kahden naisen varassa, ja heistäkin
toinen on ”mamu”. Kalajokiset toki sanovat rasismille selkeästi EI. mutta
tuskinpa se auttaa puoluetta valtakunnallisesti.
Äänestäjät liikkuvat. Kuva: Vihreä lanka, 2014
Olen kai jo joskus sanonut, että
ehkä paikallisvaaleissa tulen äänestämään ”persuja”, mutta valtiollisissa
vaaleissa melko varmasti en. Toki toivon minäkin perussuomalaisille uutta
nousua, mutta puhtaalta pöydältä ilman natseja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti