tiistai 29. marraskuuta 2016

Väärää tietoa

Olen käyttänyt tuulivoiman vankkumattomista kannattajista sanontaa ”tuulivoimauskovaiset”, sillä tähän porukkaan eivät mitkään tosiasiat näytä uppoavan. Siitä syystä he muistuttavat mielestäni lahkolaisia, jotka uskovat omia aatteitaan ainoiksi oikeiksi, eikä mikään faktatieto voi kumota sitä. Niinhän se tietysti on, että usko perustuu uskoon, eikä niinkään faktoihin.

  
Olen sanonut useita kertoja, että koko tarina saasteettomasta energiasta on tuulivoiman kohdalla pelkkää satua. En edes väitä, että se olisi jotenkin väärää tietoa, sillä siinä ei ole tietoa sen vertaa, että se ansaitsisi tuon nimityksen. Totta koko sadussa on vain se, että jokuhan tuostakin hyötyy, niin kuin viinan salakaupasta. Hyötyjiä ovat vain tuulivoimayhtiöt, jotka onnistuvat hyvältä näyttävien laskelmiensa avulla lypsämään tämänkin kansakunnan varat hyvin vähiin. Kunnat ja maanomistajat, jotka nyt luulevat saavansa tukevan rahatukon, tulevat menettämään sen lähes kaksinkertaisesti sitten, kun myllyjen purkaminen jää heidän vastuulleen. On luultavaa, että ainakaan yksityisiltä maanomistajilta ei mistään löydy tähän tarvittavia rahoja, eikä mistään sellaisia kaatopaikkoja, joihin tuo ongelmajäte voidaan haudata.

 
Kun nämä tuulivoimauskovaiset hehkuttavat uutta kehittynyttä energiaa, voin kertoa heille, että tämä heille uusi energia on jo kerran 1700 – 1800-luvulla hylätty käytöstä juuri samasta syystä kuin se tullaan hylkäämään nytkin. Se on ns. sattumaenergiaa, jota saadaan vain silloin, kun sattuu tuulemaan, eikä sen varaan voi rakentaa yhtään mitään. Olipa tuulivoiman teoreettinen kapasiteetti kuin suuri tahansa, ei koko maapallolta löydy valtiota, joka pystyisi hyödyntämään tuulivoiman niin, että se täyttäsi koko sähkön tarpeen. Tämä juuri siksi, että tuuli tuulee vain tuulella, mutta sähkön kulutus on jokseenkin tasaista. Tästä syystä tuulivoima tarvitsee aina rinnalleen vähintään saman verran oikeaa energiaa. Tämä lienee tuttua kaikille, paitsi tuulivoimauskovaisille, jotka uskovat vain tuulivoimayhtiöiden laskelmiin.

Toki laskelmia voidaan aina tehdä, ja teoriassa ne ovatkin oikeita. Ainut virhe niissä onkin tuo ”jos”-sanan puuttuminen. Ne pitäisivät paikkansa, jos aina tuulisi tasaisesti tai olisi keksitty keino tuulisähkön varastoimiseen. Kun oikeasti näin ei kuitenkaan ole, pitänee koko vöyhötys panna petoksen piikkiin. Tietämättömiä höpläytetään esimerkiksi kertomalla ”uusista” energianvarastointikeinoista. No... ne ovat todella uusia... jopa niin uusia, että niitä ei vielä ole keksitty.

Kun nämä tuulivoimauskovaiset puhuvat tuulivoiman puolesta, olen ajatellut, että joku tautihan noilla täytyy olla. Vaahto lentää suusta, ja puhuvat vallan sekavia. Moderneinta voimalaitostekniikkaa nimitetään vanhanaikaiseksi ja keskiaikaista tuulivoimaa sanotaan uudeksi ja kehittyneeksi tekniikaksi. No ainakaan siinä ei ole mitään järkeä. Ainut kehitys, mikä tuulimyllyissä on tapahtunut, on lapojen muoto ja rakenne sekä maston korkeus. Aina vaan tuulee silloin kun tuulee, ja silloin kun ei tuule, tuotetaan sähköä jollakin muulla tavoin. Näinhän se oikeasti menee. Nuo ”rinnakkaisvoimalaitokset” tarvitaan joka tapauksessa, mutta tuulivoimaa ei todellisuudessa tarvitse kukaan.

Kun nyt lisäksi on erittäin vahva syy olettaa, että tuulivoimaloiden aiheuttama infrasaaste aiheuttaa pienen ihmisryhmän sairastumisen, on suorastaan vastuutonta sallia noiden häkkyröiden rakentaminen.

Se on kallista, hyödytöntä ja sisältää oletettavan terveysriskin. Tuosta terveysriskistä keskustelin erään muusikon kanssa. Hän kertoi, että ei tiedä voimalaitosten nínfraäänistä kovin paljon, mutta ymmärtää sen, että matalat äänet saattavat vahingoittaa ihmistä, sillä ne aistitaan koko keholla jo silloin, kun ne eivät ole alittaneet kuulokynnystä.

Kaikki tupakoitsijat eivät kuole keuhkosyöpään. Kaikki ihmiset eivät myöskään tule merisairaiksi, eivätkä kaikki sairastu tuulivoimaloiden inframelusta, mutta tällaista sattuu, ja se on tosi vakava ongelma niille, joille näin on käynyt.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti