Olen sanonut useita kertoja,
että koko tarina saasteettomasta energiasta on tuulivoiman kohdalla pelkkää
satua. En edes väitä, että se olisi jotenkin väärää tietoa, sillä siinä ei ole
tietoa sen vertaa, että se ansaitsisi tuon nimityksen. Totta koko sadussa on
vain se, että jokuhan tuostakin hyötyy, niin kuin viinan salakaupasta. Hyötyjiä
ovat vain tuulivoimayhtiöt, jotka onnistuvat hyvältä näyttävien laskelmiensa
avulla lypsämään tämänkin kansakunnan varat hyvin vähiin. Kunnat ja
maanomistajat, jotka nyt luulevat saavansa tukevan rahatukon, tulevat
menettämään sen lähes kaksinkertaisesti sitten, kun myllyjen purkaminen jää
heidän vastuulleen. On luultavaa, että ainakaan yksityisiltä maanomistajilta ei
mistään löydy tähän tarvittavia rahoja, eikä mistään sellaisia kaatopaikkoja,
joihin tuo ongelmajäte voidaan haudata.
Kun nämä
tuulivoimauskovaiset hehkuttavat uutta kehittynyttä energiaa, voin kertoa
heille, että tämä heille uusi energia on jo kerran 1700 – 1800-luvulla hylätty
käytöstä juuri samasta syystä kuin se tullaan hylkäämään nytkin. Se on ns.
sattumaenergiaa, jota saadaan vain silloin, kun sattuu tuulemaan, eikä sen
varaan voi rakentaa yhtään mitään. Olipa tuulivoiman teoreettinen kapasiteetti
kuin suuri tahansa, ei koko maapallolta löydy valtiota, joka pystyisi
hyödyntämään tuulivoiman niin, että se täyttäsi koko sähkön tarpeen. Tämä juuri
siksi, että tuuli tuulee vain tuulella, mutta sähkön kulutus on jokseenkin
tasaista. Tästä syystä tuulivoima tarvitsee aina rinnalleen vähintään saman
verran oikeaa energiaa. Tämä lienee tuttua kaikille, paitsi
tuulivoimauskovaisille, jotka uskovat vain tuulivoimayhtiöiden laskelmiin.
Toki laskelmia voidaan aina
tehdä, ja teoriassa ne ovatkin oikeita. Ainut virhe niissä onkin tuo ”jos”-sanan
puuttuminen. Ne pitäisivät paikkansa, jos aina tuulisi tasaisesti tai olisi
keksitty keino tuulisähkön varastoimiseen. Kun oikeasti näin ei kuitenkaan ole,
pitänee koko vöyhötys panna petoksen piikkiin. Tietämättömiä höpläytetään
esimerkiksi kertomalla ”uusista” energianvarastointikeinoista. No... ne ovat
todella uusia... jopa niin uusia, että niitä ei vielä ole keksitty.
Kun nämä
tuulivoimauskovaiset puhuvat tuulivoiman puolesta, olen ajatellut, että joku
tautihan noilla täytyy olla. Vaahto lentää suusta, ja puhuvat vallan sekavia. Moderneinta
voimalaitostekniikkaa nimitetään vanhanaikaiseksi ja keskiaikaista tuulivoimaa
sanotaan uudeksi ja kehittyneeksi tekniikaksi. No ainakaan siinä ei ole mitään
järkeä. Ainut kehitys, mikä tuulimyllyissä on tapahtunut, on lapojen muoto ja
rakenne sekä maston korkeus. Aina vaan tuulee silloin kun tuulee, ja silloin
kun ei tuule, tuotetaan sähköä jollakin muulla tavoin. Näinhän se oikeasti
menee. Nuo ”rinnakkaisvoimalaitokset” tarvitaan joka tapauksessa, mutta
tuulivoimaa ei todellisuudessa tarvitse kukaan.
Kun nyt lisäksi on erittäin
vahva syy olettaa, että tuulivoimaloiden aiheuttama infrasaaste aiheuttaa
pienen ihmisryhmän sairastumisen, on suorastaan vastuutonta sallia noiden
häkkyröiden rakentaminen.
Se on kallista, hyödytöntä
ja sisältää oletettavan terveysriskin. Tuosta terveysriskistä keskustelin erään
muusikon kanssa. Hän kertoi, että ei tiedä voimalaitosten nínfraäänistä kovin
paljon, mutta ymmärtää sen, että matalat äänet saattavat vahingoittaa ihmistä,
sillä ne aistitaan koko keholla jo silloin, kun ne eivät ole alittaneet
kuulokynnystä.
Kaikki tupakoitsijat eivät
kuole keuhkosyöpään. Kaikki ihmiset eivät myöskään tule merisairaiksi, eivätkä
kaikki sairastu tuulivoimaloiden inframelusta, mutta tällaista sattuu, ja se on
tosi vakava ongelma niille, joille näin on käynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti