Alvar Aaltoa on pidetty
melkeinpä arkkitehtuurin jumalana, mutta vain harva uskaltaa sanoa ääneen, että
esimerkiksi hometalo-ongelma on suurimmaksi osaksi Aallon syytä. Säynätsalon
entiseen kunnantaloon tutustuessani kuulin ensi kerran erään rakennusalan
ammattilaisen suusta lauseen ”Aallon suunnittelemissa taloissa ei pysy lämpö
sisällä eikä vesi ulkona.” Liekö tuossa perää, mutta perää on siinä, että Aalto
toi tuon tasakattovillityksen tänne sateiseen ja kylmään pohjolaan, johon se ei
ollenkaan soveltunut. Viimeisimmätkin talot alkoivat homehtua viimeistään siinä
vaiheessa, kun taloista alettiin tehdä pulloja, joissa ei luonnollista
ilmanvaihtoa tapahtunut kuin silloin, jos joku meni tai tuli ovesta.
Näyttää kerta kaikkiaan
siltä, että tuo arkkitehtuurin sankari ei oikein käsittänyt, että Suomessa on
syytä rakentaa suomalaisista materiaaleista, eikä seinän ns. kastepiste saa
jäädä seinän sisään. Finlandia-talon italialainen marmori lienee hyvä esimerkki
tästä materiaalin valinnasta.
Olisiko niin, että
suomalaisilla on kamala kiire päästä kehityksen etunenään niin hyvässä kuin
pahassakin. Ponnistelu kohden parempaa tulevaisuutta on tietysti hyväksi, mutta
niin kiire ei sentään saa olla, että asioita ei keretä tutkimaan. Aina ei edes
halutakaan.
Näytti jo siltä, että
tuulivoimasta oli tulossa jälleen eräs näistä tutkimattomista ”musta tuntuu” -projekteista,
kunnes hallitus lukuisien kansalaiskirjeiden seurauksena sai aikaan päätöksen-
että tuulivoiman terveydellisiä vaikutuksia aletaan tutkia. Toki siihen oli
ihan oikeita syitä, sillä lukuisat kansainväliset tutkimukset ja suomalaisten
omakohtaiset kokemukset kertoivat, että tuohon on vähintäänkin aihetta.
Niinhän sitä sanotaan, että
”suomalainen ei usko ennen kuin itse näkee”. Sitä kai se tarkoittaa, että
ulkomaalaisia tutkimuksia ei voida uskoa. Lopulta Suomi sai kuitenkin aikaan
päätöksen, että asiaa oikeasti tutkitaan. Toivoa sopii, että ei tulosta ole
päätetty etukäteen, niin kuin tuulivoimayhtiöiden omissa tutkimuksissa on
tehty. Voi vain arvailla, mitä Ville Niinistö pelkäsi vastustaessaan terveysvaikutusten
tutkimista. Mahtoiko pelätä, että totuus tuulivoimasta paljastuu? Nyt sitten
pannaan Matti Putkosen syyksi, että hän otti ongelman esille ja Niinistö sai
aiheen sanailla, että hallitus uskoi enemmän Putkosta kuin kansainvälisiä
tutkimuksia. No ihan näinhän se ei mennyt. Hallitus uskoi lopultakin
kansainvälisiä tutkimuksia, joista monet kansalaiset viestittivät
hallitukselle. Minä muiden mukana… kirjoitin kirjeitä sekä eduskunnalle että
ministeriöön. Uskon Niinistönkin saaneen kirjeeni. Putkosen osuudeksi jäi vain
asian tuominen julkisuuteen. Toki mies teki sen hieman värikkäästi, ja sai
korruptoituneen median taholta lähes pilkkaa osakseen. Hyvä kuitenkin että teki
niin.
Olen muuten aina ihmetellyt,
että mitä vihreille on tapahtunut politisoitumisen jälkeen. Olkoonpa puolue
sitten hallituksessa tai oppositiossa, se vastustaa lähes kaikkia hallituksen
tekemiä ns. ”vihreitä” päätöksi. Saasteetonta ydinvoimaa vastustetaan, mutta
tuulivoiman haittoja ei edes saisi tutkia. Muualta maailmasta tulevia viestejä
vähätellään ja vääristellään.
Olen samaa mieltä, että
tuulivoiman terveyshaittojen tutkimus on jokseenkin tarpeetonta. Se tuskin
auttaa enää olemassa olevien myllyjen pysäyttämiseen. Tuulivoiman rakentaminen
voitaisiin kieltää monella muullakin perusteella. Ensinäkin se on äärettömän
kallista, se vääristää sähkömarkkinat ja vaarantaa suomalaisen
sähkönjakelujärjestelmän. Se heikentää myös meidän kansainvälistä
kauppatasetta, eikä juurikaan lisää työpaikkoja. Myllyt tuodaan ulkomailta ja
rakennetaan ulkomaalaisen työvoiman avulla.
Suomalaisten rooliksi jää
vain maksaa tyhjästä.
Sadat suomalaiset ovat
sairastuneet myllyjen vaikutuksesta, mutta Niinistön mukaan saavat sairastaa. Asiaa
ei kuitenkaan saa tutkia… miksihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti