Miksi rasistia sanotaan rasistiksi?

Kyllähän tuo nimitys tuntuu tuon sairauden runtelemia kismittävän enemmän kuin ”suvakki” -nimitys meitä suvakkeja. Johtuisikohan se siitä, että suvaitsevaisuudelle on inhimmillisempi peruste kuin jonkin vähemmistön vihaamiselle pelkkään erilaisuuteen ja tietämättömyyteen perustuen. Kyllä minä luulen, että rasisteja nimitetään rasisteiksi tasan niin kauan kuin käyttäytyvät rasistisesti, eikä siihen yleensä mitään muuta syytä tarvita. Rasistiseen käyttäytymiseen riittää taas syyksi se, että myös ulkomaalaisten joukossa on viallisia ihmisiä, aivan kuten suomalaisten joukossakin. 

 

Ei minun tehtäväni ole arvostella toisten kirjoittajien kirjoituksia, mutta täytyy nyt tehdä pieni poikkeus, vaikka hyvinkin saattaa vain johtua minun vajaasta kyvystäni ymmärtää rasistista sanomaa. Luin nimittäin Vartti-nimisestä ilmaisjakelulehdestä Daniel Kaartisen kirjoituksen, jonka sanoma jätti minut kovasti tyhjän päälle. Jotenkin tuli mieleen, että kunnon ihmiset saavat nyt nenälleen, kun Trumpista tulee USA:n presidentti ja populistit saattavat voittaa vaaleissa myös muualla. Toki moni muukin ihmettelee Trumpin voittoa, sillä viimeisimpien tietojen mukaan Clinton sain 68 miljoonaa ääntä ja Trump vain 63 miljoonaa. Kyse ei siis ollutkaan siitä, että Trump olisi ollut suositumpi, vaan amerikkalainen vaalijärjestelmä mahdollisti tuon tuloksen. Luultavasti on totta, että Trump sai huomattavasti rasistien ääniä, sillä onhan mies ilmiselvästi rasisti. Kai tuo runsas äänimäärä kuitenkin perustui paljolti siihen, että ihmiset yleensä olivat kyllästyneitä perinteiseen politiikkaan, jota Clinton kieltämättä edusti. En nyt kuitenkaan suuresti halua ottaa kantaa Yhdysvaltain vaalitulokseen, sillä eiväthän he Suomen presidenttiä valinneet.

Kaartisen kirjoituksesta olin haistavinani hänen luulonsa, että populistinen politiikka ja rasismi olisivat edesauttaneet myös perussuomalaisten vaalimenestykseen. Voihan se olla, että joku Olli Immonen keräsi rasisteja taakseen ja Timo Soinin populistiset huudahduksetkin antoivat kansalle sen kuvan, että muutoksen tuulet puhaltavat. No kun eivät kuitenkaan puhaltaneet, niin siitä seurauksena oli sitten ennennäkemätön kannatuksen pudotus, jota yhteydet rasistisiin järjestöihin siivittivät.

On toki myönnettävä, että minäkin olen ollut Perussuomalaiset rp:n jäsen, mutta juuri tuo populismi ja myötämielisyys rasismia kohtaan saivat minut luopumaan jäsenyydestä. Monesta asiasta olin ja olen edelleenkin puolueen kanssa samaa mieltä, mutta monia asioita en yksinkertaisesti voi hyväksyä. Rasismi ja perusteeton ulkomaalaisviha on yksi niistä asioista.

Populismin tuulessa ovat nyt purjehtimassa punavihreät puolueet, jotka ovat vielä perussuomalaisiakin huonompi vaihtoehto. Vihreät vastustavat ainoaa todella saasteetonta energiaa, ydinvoimaa, eikä heillä tosiasiassa ole mitään tarjota tilalle. Ainoastaan suuvaahdossa vöyhötetään sähköautoista, auringonpaisteesta ja tuulivoimasta, jotka kaikki ovat saman luokan ratkaisua kun vaijerihissi kuuhun. Tuulivoiman ongelmat näkyvät jo nyt, mutta todellinen hätä tulee myllyjen purkuvaiheen aikana, kun purkajia ei löydykään.

Kaartinen näyttää olevan uskollinen perussuomalainen. Rauha hänen sielulleen, uskollisia nyt tarvitaan. Enemmän kuitenkin niitä, jotka kääntävät taas politiikan raitilleen, eivätkä sokeasti puolustele niitä möhläyksiä, joita on tullut tehtyä. 

Toivon menestystä tuulivoiman vastaiselle kampanjalle ja perustelulle ydinvoimamyönteisyydelle. Ne ovat monin verroin vihreämpiä arvoja kuin mitä vihreä puolue edes osaa arvata. Suomi nousee jaloilleen suomalaisten ja maahanmuuttaneiden yhteisellä työllä, ei millään populistisilla poppaskonsteilla.