Tervetuloa meille Jyväskylään

Valehtelisin, jos sanoisin, että en kaipaa Kalajoelle jääneitä ystäviäni, joita kuitenkin oli tosi paljon ja joita suuresti arvostan. Mirja ja Timo Taari tulivat auttamaan roskalavan täytössä, kun kävi niin, että muuton tohinassa Pirjo loukkasi jalkansa ja minä olin jo ennestään selkäinvalidi. Kyllä se niin on, että hädän hetkellä ystävyys mitataan. Kiitos heille vielä kerran, toivottavasti ei ollut viimeinen tapaaminen.

  

Nyt istun sitten taas Jyväskylässä ja naputtelen tässä näitä tunnelmia. Muistan, miten eräs nuori palestiinalaismies sanoi Suomen parhaan puolen olevan se, että ”ei yhtään israelilaista sotilasta”. Varmasti tämä vainon kohteeksi joutuneelle onkin se kaikkein tärkein asia. Voisin hieman mukaillen mainita Jyväskylän parhaaksi puoleksi sen, että ”ei yhtään tuulimyllyä”. Toivottavasti niitä ei tulekaan, vaikka kaupunki on kaavoittanut niitä varten oikein alueen. Alueesta on tehty lukuisia valituksia, mutta toistaiseksi ne eivät ole menestyneet. Nyt jyväskyläläisenä aion seurata kaupungin päätöksiä ja tulen valittamaan jokaisesta mahdollisesta luvasta, joka jollekin tuulimyllylle myönnetään. Se ei ehkä estä myllyjen rakentamista, mutta jos kuitenkin viivyttäisi sen verran, että saan asua lopun elämäni ilman infasaastetta.

Ehkäpä jotkut tuulivoimauskovaiset väittävät, että minulla on vikaa korvien välissä. Voin vain myöntää, että sekin on mahdollista. Läheskään kaikkia tuon inframelun vaikutuksia ei vielä ole tutkittu, joten on hyvinkin mahdollista, että se vaikuttaa muihinkin aivojen osiin kuin vain tasapainoelimiin. Tuo vaikutus tasapainoelimiin on jo hyvin tuttu juttu muualla maailmassa. Onneksi onnistuin saamaan tästäkin tiedon ulkomailta, sillä olin jo hetken ihmetellyt, miksi hoipuin kun humalainen, vaikka viimeisimmästä viinaryypystäkin on kulunut jo yli neljä vuosikymmentä. Tiedän kyllä, miten humalainen horjuu, vaikka aikaa on jo vierähtänyt.

Tiedän myös, että myllyt todella aiheuttavat tuota matalataajuista inframelua, jota ihmiskorva ei kuule, mutta joka vaikuttaa kaikkeen eteen osuvaan. Tämä nyt on vain fysikaalinen tosiasia. Toiset ihmiset reagoivat siihen, toiset taas eivät. Minä satun kuulumaan tähän alle 10% vähemmistöön, joka reagoi. Ihan ilman oireita eivät monetkaan selviä. Kolotukset, jomotukset ja nivelten kipeytyminen ei ehkä olekaan vanhuuden oire, eikä polvessa ja lonkassa ehkä olekaan kulumaa. Tosi ikävä, että suomalaiset lääkärit eivät tunne näitä oireita. Epäillenhän minäkin asioihin suhtauduin, kunnes totesin, että kymmenien kilometrien etäisyys myllyin, ja hep…. oireet ovat hävinneet.

No, eihän minun suinkaan ollut tarkoitus puhua vain tuulimyllyistä. Kyllä minä edelleen haluaisin pitää ystävälliset suhteet kalajokisiin, joista suurin osa on ollut todella kivoja ja ystävällisiä. Miksipä eivät olisi, sillä sekä minä että Pirjo tehtiin kunnan ja sen asukkaiden eteen kaikki mikä suinkin oli mahdollista. Luulen, että ihmisiä kohtelimme ystävällisesti, emmekä ketään kai loukanneet ja mollanneet. Ei kenelläkään myös oikeasti ollut syytä mollata meitäkään, mutta kai se niin on, että aina roiskuu kun rapataan. Joku MV-lehti mollasi Pirjoa siitä, että hän on hyvä ihminen. Jos minua on joku yrittänyt mollata, niin eiköhän se syö näitä mollaajia itseään. Kieltämättä minulla on hieman ”vaarallinen huumorintaju”, niin kuin Pirjo kerran sanoi, kun kehotti minua pysymään poissa vaalipaneeleista. Saattaa sekin olla tuulimyllyjen aiheuttama oire… järki hidastuu enemmän kuin puhe.

Nyt olen siis Jyväskylässä ja jälleen kerran olen päättänyt, että en osallistu politiikkaan. Saa nähdä miten käy, mutta kai sitä taas on hieman vanhempi ja viisaampi. Tuossa viereisellä Ainolan tanssilavalla minä ensimmäiset tanssinaskeleet opettelin joskus yli 50 vuotta sitten, ja monet muutkin paikat ovat tuttuja. Tuttuja ihmisiä täällä ei juurikaan enää näy, voihan se olla niin, että ovat vain hieman vanhentuneet, enkä tunne heitä enää.

Nuoruusvuotenihan minä täällä vietin, joten tuttuja pitäisi paljonkin olla. Olkoon tämä nyt sitten kutsuna kaikille Jyväskylän tutuilleni ja ylipäätään kaikille kalajokisille.

Tervetuloa vain meille, osoite on Patteritie 2 A 4 . Ei meiltä heitetä ulos edes Jehovan todistajia, elleivät yritä käännyttää. Olen paljon viljellyt tuota lausetta ” jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi” ja siihen olen lisännyt: ”mutta pitäköön sen omana tietonaan”.