Tuulivoima, vitsi ja vitsaus

Poliittisten päätösten järjettömyys on joskus kammottavaa, sillä varsinkin maaseudulla muutaman hehtaarin maapala saattaa tuoda teknistä viisautta enemmän kuin vuosien koulutus alalle. ”Suomalainen ei usko ennen kuin näkee,” eikä aina silloinkaan. Kansainvälisellä tutkimustyöllä ei ole mitään mahdollisuutta murtaa itsepäisten suomalaisten näkemyksiä, vaikka monet tutkimukset ovat todistaneet tämän mystisen energian muodon, tuulivoiman kalleuden, tarpeettomuuden ja jopa epäterveellisyydenkin. 

 

Olen vedonnut näihin tutkimuksiin, kirjoittanut asiasta voimayhtiöille, kansanedustajille ja ministeriöön. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että meidän tontti on liian pieni, jotta asiantuntemustani noteerattaisiin. Tiedän kyllä tietäväni, mutta kun ei ole edes perunamaata, niin ääntäni ei tarvitse kuunnella.

Niin homogeenista ihmisjoukkoa ei ole, että porukkaan ei sopisi vähemmistöjä. On olemassa vitsauksia, joista suurin osa ihmisistä ei kärsi, mutta noin 10 – 20% kuuluu siihen vähemmistöön, jolle kyse saattaa olla jopa hengenvaarallisesta tilanteesta. Valitettavasti en ole peliriippuvainen, en alkoholiriippuvainen enkä ikävä kyllä edes seksiriippuvainen. En myöskään vasenkätinen, vaan vaivani on hieman toisenlainen. Kärsin tuulimyllyjen aiheuttamasta matalataajuisesta värähtelystä, joka ei ihmiskorvin ole kuultavissa. Se, että kuuro ei kuule eikä sokea näe, ei suinkaan tarkoita sitä, että ympäristöä ei lainkaan ole olisi olemassa. 

Tuulimyllystä lähtee monenlaisia ääniä. Siipien värähtely aiheuttaa oman äänensä, ja monien kuulema humahtelu taas johtuu siitä, että kun myllyn noin 70 m pitkä siipi ohittaa myllyn rungon, pakkautuu ilma rungon ja siiven väliin taivuttaen siipeä huomattavasti. Jonkin verran rungon ohi mentyä siipi palautuu taas normaaliasentoonsa, humahtaen taas seuraavalla kierroksella. Jotkut kuulevat tämän humahtelun jollakin etäisyydellä, mutta useimmat eivät ollenkaan. Tämä ihmisten ”eriarvoisuus” johtuu siitä, että me olemme erilaisia. Kaikesta huolimatta tuota matalataajuista värähtelyä lähtee myllystä ja se saattaa kantautua kymmenien kilometrien päähän. Pääsääntö on, että yleensä 40 Hz matalampia ääniä ei ihmiskorva kuule, mutta ne etenevät kaikesta huolimatta aiheuttaen ympäristössä ongelmia. Etupäässä nämä ongelmat ovat ihmisten ja eläinten sairastelu, joka sellaisenaan pitäisi riittää tuulimyllyjen rakentamisen kieltämiseen. Kyse ei ole siitä, etteikö näyttöä olisi. Eri puolilla maailmaa on tätä asiaa tutkittu, ja useat maat ovat jo kieltäneet tämän haitallisen sähkötuottotavan. 

Suomessa näitä myllyjä rakennetaan pitkin maaseutua ilman minkäänlaista tutkimusta. Tuulivoimalobbareiden suorittamilla mielipidekyselyillä ei ole mitään tekemistä tutkimustyön kanssa. Kuitenkin näitä kyselyjä koetetaan rinnastaa tutkimuksiin, ja valitettavasti se menee poliittisiin päättäjiin kuin häkä. Yhteiskunnalle aiheutettu vahinko on vaikeasti korvattavissa, ellei joissakin tapauksissa korvaamaton. 

 Kuva: https://sairastuulivoima.com/sopiva-suojaetaisyys/

Lukuisat kirjoitukseni eivät ole auttaneet ja tuulivoimayhtiökin on reagoinut ainoastaan ylimielisellä kirjeellä, jota ei kukaan ole allekirjoittanut. Kun sain tuon kirjeen, ajattelin kyllä, että pitäisiköhän ottaa tuota voimayhtiön johtajaa korvasta kiinni ja taluttaa meidän olohuoneeseen katsomaan iloisia TV ohjelmia myllyjen pyöriessä. Iloisia ne ohjelmat ovat siksi, että yleensä näkyy vain ilotulitusta.

Lentoasemat, joissa yleensä on teknisesti valveutunutta henkilökuntaa, ovat asettaneet turvarajaksi n. 20 kilometriä. Ainakin suuruusluokaltaan se on oikea, joskaan värähtely ei ehkä silloinkaan ole kokonaan kadonnut. Täällä maaseudulla hyvää tarkoittavat ihmiset ovat puhuneet 2 – 4 km etäisyyksistä, jolloin värähtely on vasta alkumatkallaan.

Kyse ei todellakaan ole kilometreistä, vaan kymmenistä kilometreistä.

Tosiasia on, että ihmisten asenteet kautta maailman ovat muuttuneet sitä kielteisemmäksi, mitä enemmän näitä myllyjä on rakennettu. Esimerkiksi Saksassa tilanne on täysin päinvastainen kuin Suomen media antaa ymmärtää. Yli 700 kansalaisjärjestöä on ottanut tehtäväkseen vastustaa noita ympäristöä rumentavia ja haitallisia häkkyröitä.

Kertakaikkinen tuulivoiman kieltokaan ei enää pelasta jo tehdyiltä munauksilta, mutta sillä voidaan estää tulevaisuuden munaukset. 

Olisiko ainut keino saattaa nuo päätöksien tekijät ja myllyjen rakentajat rikosoikeudelliseen vastuuseen? Jos he eivät ole tienneet, niin ainakin heidän olisi pitänyt tietää, että tuulivoima on todella vaarallista ja ympäristön kannalta haitallista energiaa.

Lisätietoa:  https://sairastuulivoima.com/sopiva-suojaetaisyys/