maanantai 23. toukokuuta 2016

Hyvä ja huono käytös


Tiedän, että on erittäin inhottava tapa puuttua kaikkeen, minkä epäkohtana näkee, kun se nyt on yksinkertaisesti niin, että "ei kaikki kultaa mikä kiiltää." Ehkäpä liian suuren palan elämässäni olen joutunut olemaan opettajan roolissa, ja jonkinlainen opettamisen tarve on ikään kuin tarttunut vaatteisiin.

Herään usein aamulla ennen kukonlaulua ja niin myös tänäkin aamuna… siis aamulla, jolloin tätä juttua kirjoitin. Kuuntelin radiosta ohjelmaa ihmisten käytöksen kehittymisestä vuosikymmenien aikana. Ohjelmassa haastateltiin opettajia, oppilaita ja muita ihmisiä, joilta yleensä tiedusteltiin sinänsä yksinkertaisia asioita. Mitä hyvä käytös on ja kuuluuko kasvatus koululle vai kodille.

Oikea vastaus tähän kysymyksen loppuosaan oli tietysti, että molemmille. On kuitenkin niin, että kaiken pohja on kotikasvatus. Jos pohja puuttuu, on koulun usein aika vaikea korjata puutteita ja kotona opittua käytöstä.

Kyllä kai se niin on, että jos olet kotona saanut syödä lakki päässä, on erittäin vaikea käsittää miksi tätä ei sallita koulussa.

Korviini särähti erään kunnanisän maininta siitä, että heillä on kunnassa järjestetty yleisönpalveluskoulutusta. Toki Kalajoen virkailijoista suurin osa on kohteliaita, ystävällisiä ja tehtäviensä tasalla olevia, joten ehkä tämä kunta ei ole paras mahdollinen esimerkki. Täällä minä olen kuitenkin saanut kokea elämäni töykeimpiä ja törkeämpiä loukkauksia.

Mieleeni palautui vuosien takainen tapahtuma, joka aioin joskus ottaa esille kunnan tarkastuslautakunnan kokouksessakin ja ehdottaa nimenomaan tuollaisen palvelukoulutuksen järjestämistä, mutta kun siihen ei tilaisuutta tullut, annoin asian olla.

Olisihan tietysti tarkastuslautakunnan asia hieman tarkkailla, miten kunta suhtautuu niihin ihmisiin, jotka maksavat virkailijoiden palkan. Onhan se osa sitä, miten nämä tehtävänsä hoitavat.

Kyse oli parin vuoden takaisesta tapauksesta, jossa erään projektin yhteydessä olimme saaneet kaupungilta luvan käyttää mittarin perässä olevaa sähköä työmaasähkönä. Tarkoitus oli, että kaupunki lukee mittarin ja me maksamme myös sen osuuden, jonka kaupunki muutoin olisi joutunut maksamaan pumppaamon käydessä. Sekä yhdistyksemme että kaupungin sähkönkäyttö lienee varsin vähäistä tässä nimenomaisessa kohteessa. Hyvin kauan asiat sujuivatkin ilman suurempi ongelmia.

Aikaa oli jo kulunut, ja luultavasti luvan antanut virkailijakin poistunut kaupungin palveluksesta, kun eräs pikkuvirkamies huomasi, että pumppaamolta kulkee johto työmaalle, jossa silloin tällöin tarvittiin sähköä sähkötyökalujen käyttöön. Kuinka ollakaan, herra katsoi asiakseen käydä nykäisemässä pistotulpan pois pistorasiasta ja lukitsi sen jälkeen kaapin, niin että virtaa ei enää saatu.

Asiasta hän ei keskustellut kenenkään kanssa. Kun soitin asiasta kyseiselle henkilölle, sain kuulla "millainen" henkilö olin ja muutenkin kielenkäyttö oli asiatonta. Kun lopulta selvisi, että ihan luvalla ja laillisesti tuota sähköä ostettiin, ei millään meinannut löytyä aikaa sähkön uudelleen kytkemiseen.


Kun asiasta lähestyin sähköpostilla hyvin asiallisesti tätä kyseistä henkilöä, sain vastauksen hyvin tylysti: ”Miksi minua vaivataan tällaisilla asioilla!" Minä olin jo kotona saanut kasvatuksen, jonka mukaan vahingon tuottaminen toiselle vaati jonkinasteista hyvitystä. Jos ei se mitenkään ole mahdollista, niin ainakin anteeksipyynnön paikka se olisi.

Jos siis ei vieläkään ole tullut selväksi, miksi vaivattiin ja satut tämän lukemaan, niin kerrottakoon se nyt. Sinua vaivattiin sen takia, että sinä aiheutit koko sopan puuttumalla asiaan, joka ei käsittääkseni sinulle edes kuulunut.

Silti kiitän kaupunkia tuosta sähkön saannin mahdollisuudesta, joka tuota ikävää välikohtausta lukuun ottamatta sujui hyvin.

Tuo välikohtaus kuitenkin sai minut ajattelemaan, että ei olisi lainkaan pahaksi kouluttaa kaupungin henkilökuntaa myös yleisönpalveluun. Nämä tuhannet kaupungin virkailijoiden palkanmaksajat tuskin mitään solvauksia ovat ansainneet. Minä kyllä ne kestän, sillä olen sen verran kolhuja saanut, mutta kun minuakin herkempiä ihmisiä on.

Hyvä käytös ei ole meille kellekään häpeäksi.

Muutoinkin kaupungin suhtautuminen projektiin oli odotetun myötämielinen, josta myös kiitän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti