sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Selkään puukottajat

Selkään puukottajien armeija näyttää lisääntyvän sitä mukaa, mitä lähemmäksi paikallispolitiikkaa tullaan. Tämän olen, ei kalajokisena, huomannut jo kauan sitten. En sano aina tyhmäksi näitä ihmisiä, mutta kieltämättä he hieman typeriä ovat ja näyttävät tahallaan ymmärtävän väärin sekä puheet että kirjoitukset. On toki niin, ettei kansallinen politiikkakaan ole välttynyt näiltä Moran myyntimiehiltä. 


Onko niin, että esimerkiksi jonkin kansanedustajan pitäisi tuhlata aikaansa ja voimiaan jonkin yksittäisen rikollisen oikeustaistelun tukemiseen, vaikka hän selkeästi ei voi asialle mitään? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä ei edes ole suomalaisen kansanedustajan tehtävä, ellei nimenomaan ole kyse oikeuden väärinkäytöstä, josta on melkein tullut maan tapa.

Epäilemättä tällaista oikeuden väärinkäyttöä on, mutta kyllä suomalainen oikeusjärjestelmä on sen verran kehittynyt, että yksitäistapaukset yleensä korjataan.

Näin ainakin uskon, vaikka kokemus puuttuukin. Toistaiseksi en ole saanut syytteitä enkä tuomioita liikennerikkomuksia suuremmista rötöksistä ja ne olen myöntänyt ja sakkoni maksanut aivan kuin suomalaiset autoilijat yleensä.

Harvoin minua on syytetty Suomen historian tuntemuksen puutteesta, mutta kyllä sellaistakin on sattunut, vaikka luulen tuntevani sen keskivertosuomalaista paremmin.

Järkytin jopa sotahistorioitsijoitakin toteamalla, että Suomi yleiskansalliseen tapaan hehkutti taistelleensa talvisodassa yksin ylivoimaista suurvaltaa vastaan. Rohkenin julkaista blogissani, että eihän se näin ollut.

Suomi sai merkittävää apua Ranskasta, Englannista ja jopa Ruotsistakin. Jatkosodassa saimme apua Saksalta.

Lukuisat minua pätevämmät sotahistorioitsijat ovat todenneet, että ilman tuota apua ei Suomi olisi selviytynyt. Kyllä tämä pitäisi kyetä myöntämään.

On kokonaan eriasia, että luultavasti jokaisella apua antaneella maalla lepäsi oma lehmä ojassa. Olen myös tästä jo aikaisemmin puhunut. Länsivallat himoitsivat Pohjois-Ruotsin malmikenttiä, joihin uskoivat pääsevänsä käsiksi Suomen kautta. Ruotsi taas pelkäsi, että Neuvostoliiton raja siirtyisi Torniojokeen, joten Suomen auttaminen olisi välttämätöntä.

On selvää, että siirtyisin selkään puukottajien joukkoon, jos kiistäisin tuon avun tarpeellisuuden. Ihan motiiveista välittämättä me tarvitsimme tätä apua, jota ei kukaan saisi koskaan kiistää.

Toinen maailmansota oli siitä merkillinen tapaus, että vaikka jossakin vaiheessa vaikutti siltä, että rintamalinjat eivät oikein olleet selvillä ja keskenään sotivat osapuoletkin olivat milloin ketäkin vastaan, niin lähes kaikki, Neuvostoliittoa lukuun ottamatta, olivat Suomen puolella. Siksi olen väittänytkin Suomen käyneen omaa erillissotaansa siitäkin huolimatta, että jatkosodassa Suomi tuki myös Saksan intressejä ja sai liittoutuneet hieman hämilleen.

Suomen erillissota erottuu maailmansodasta silläkin, että Suomi pääosin keskittyi oman alueensa puolustamiseen ja solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa 1944, jonka seurauksena joutui konfliktiin myös Saksan kanssa.

Yllätänpä nyt jälleen "muka" historian tuntijat. Maailman sodan lopullinen niitti iskettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947, jossa piti olla piste kaikille vihollisuuksille. Näinhän oikeasti tapahtuikin, vaikka Suomi jäi osittain tuon sopimuksen ulkopuolelle, koska Suomi oli jo aikaisemmin irrottautunut tuosta sopimuksesta. Tavallaan Suomi "myytiin", kun kaikki Neuvostoliiton Suomea koskevat vaatimukset siunattiin.

Ja nyt sitten se paukku:

Suomi ja Englanti ovat virallisesti edelleen sodassa keskenään. Toki oli niin, että nämä maat eivät koskaan oikeastaan sotineet keskenään, mutta virallinen sotatila oli, koska Suomea pidettiin Saksan liittolaisena. Pariisin rauhansopimus ei koskenut Suomea, koska Suomi ei silloin enää ollut sodassa.

Näin siis meillä sota Englannin kanssa jatkuu yhä edelleen. Johtuneeko siitä, että ei vaimoni tutkintoakaan oikein ole noteerattu Suomessa, onhan se peräisin englantilaisesta yliopistosta, joka toki kansainvälisessä vertailussa sijoittuu paljonkin kaikkien suomalaisten yliopistojen yläpuolelle. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti