Unettomat yöt

Useammin kuin kerran olen ihmetellyt tämän politiikan koukuttavaa vaikutusta. Miksi ihmeessä minä olen ollut mukana kaikki nämä vuodet! Ei sitä oikein pysty selittämään edes itselleen, sillä kiitosta en ole pyytänyt, enkä paljon saanutkaan. Etupäässä olenkin hoitanut apupojan tehtäviä, sillä mitään pyrkyä minulla ei koskaan ole ollut yhtään mihinkään.  Unettomia öitähän se on tietänyt, kun olen pohtinut, miksi ihmiset ovat niin ilkeitä, että kehtaavat syytää selviä valheita toistensa päälle.

Kai minä jonkinlainen idealisti sitten olen, sillä jos jonkin asian olen oikeaksi havainnut, en haluaisi sen menevän roskakoriin. En sittenkään, vaikka olen saanut kokea unettomia öitä ja sairaalakäyntejä tämän asian seurauksena. Yhä edelleen ajattelen niitä ihmisiä, jotka uskovat asiaan ja seisovat tekemiensä päätösten takana. En todellakaan halua jättää heitä pulaan enkä esiintyä rintamakarkurina.

Kun kerran jo olin onnistunut luopumaan politiikasta muutettuani Kalajoelle, niin nyt todella kadun, kun edes jollakin tasolla suostuin kansanedustaja Pirkko Mattilan pyyntöön lähteä mukaan Kalajoen kunnallispolitiikkaan. Toki silloin jo Pirkolle sanoin, että en halua olla keskeisellä paikalla, mutta voin kyllä auttaa. Niin sitten lähdettiin, mutta hyvin pian huomasin, ettei täällä oikeastaan ollut minkäänlaista toimintaa tällä puolueella. Jotenkin vain sorruin mukaan ja kun ei koskaan ollut oikein muita halukkaita puolueen piirijärjestön tilaisuuksiin, niin katsoin, että jonkun kai on niihinkin osallistuttava, jos kerran puolue halutaan olla.

Ihan hyvin alkuajat menivätkin, ja olin mukana jopa ”äänien kerääjänä” kunnallisvaaleissa. Henkilökohtaista vaalityötä en kuitenkaan tehnyt, koska sen verran tunnettuna itseäni pidin, että pelkäsin jopa joutuvani valtuustoon, jos hiemankaan itseäni mainostaisin. Yleensä suosittelinkin muita ehdokkaita aina kun tilaisuuden sain, sillä olinhan jo eläkkeellä ja kovasti täysin palvelleeksi itseni katsoin, niin yhteiskunnallisesti kuin puoluepoliittisestikin.

Vaalit menivät niin kuin menivät. Ei tullut ”persuille” mitään jytkyä täällä Kalajoella, mutta saatiin kuitenkin kaksi valtuutettua, jota pidin hyvänä alkuna. Todellakin vain alkuna, sillä valtakunnalliseen tasoon verrattuna se ei hääppönen tulos ollut.  Jotain vikaa kai meidän systeemissä oli.

Valtakunnan politiikasta minä viis veisasin, mutta kotipaikkakuntaani olisin halunnut kehittää.  Kunnallispolitiikka tarjosi siihen erittäin hyvän lähtökohdan, mutta siihen piti saada mukaan ihmisiä, joilla oli samat tavoitteet.  Henkilökohtaisten tavoitteiden tuli yksinkertaisesti väistyä yhteisen edun tieltä. Jotain vikaa huomasin olevan, kun yritin osallistua vuoden alussa kalenteriini merkittyyn hallituksen kokoukseen, jossa oli tarkoitus käsitellä myös rahastonhoitajan laatima tilinpäätös. Olimme Pirjo Kerosen kanssa ainoat osanottajat paikalla.  Jälkeenpäin selvisi, että puheenjohtaja oli ilmoittanut kaikille muille johtokunnan jäsenille, että kokous oli peruttu.  Vielä silloin oletin, että siihen oli jokin syy, ja että puheenjohtaja ei vain ollut tavoittanut meitä. 

Toki syy olikin, mutta se ei anna erityisen mairittelevaa kuvaa silloisesta puheenjohtajasta, joten jätän sen nyt kertomatta.  Sen jälkeen selvisi muitakin varsin merkillisiä asioita, ja olisin luopunut välittömästi toiminnasta, jos se olisi ollut mahdollista. Oli kuitenkin asioita, jotka oli pakko selvittää.  Tätä selvittämistä on kyllä riittänyt, joten pyysimme piiritoimistoa ja puoluettakin apuun.  Apua ei tullut, pikemminkin päinvastoin. Järjestösihteeri ajeli kyllä Kalajoella ja toi jopa puolueen lehtiä jaettavaksi, mutta ei millään tavoin suostunut osallistumaan asioiden selvittämiseen. Lopulta päätin varapuheenjohtajan ominaisuudessa kutsua ylimääräisen yleisen kokouksen koolle.  Kokous kutsuttiin koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla, eikä siinä boikotoitu ketään. Valittiin uusi hallitus, joka panikin sitten asiat lain edellyttämään kuntoon.

Jotenkin perusteltua olisi ollut, jos Kalajoen Perussuomalaiset ry olisi erotettu piirijärjestöstä silloin kun asiat oli hoitamatta, mutta erittäin ihmeellistä on, että tämä erottaminen kohdistettiin järjestöön, jonka johtokunta oli saanut asiat kuntoon, eikä yksikään sen jäsenistä ollut syyllistynyt mihinkään puolueen edun vastaiseen tekoon.