perjantai 14. maaliskuuta 2014

99%

Tapasin kerran miehen, joka oli epäsuomalainen siinä mielessä, että hän aloitti keskustelun minun, ventovieraan, kanssa junassa.  Aluksi istuttiin peri suomalaiseen tapaan vastakkain hiljaa tuijotellen eteemme, kunnes mies aloitti keskustelun radanvarren luonnosta. Jotain vastasin Luojan taideteoksista, johon mies murahti, että ei mitään Luojaa ole olemassa.  En ryhtynyt väittelyyn vaan hetki istuttiin taas hiljaa.  Liekö mies aavistanut, että en ollut ihan samaa mieltä hänen kanssaan, kun hän lopulta esitti kysymyksen. ”Onko Jumala olemassa?” Luultavaa oli, että tämän matkalaisen tarkoitus oli todistella oman ateisminsa ihanuutta, joten en edelleenkään esittänyt mitään absoluuttisen varmaa väitettä, sillä melko varmasti olisin saanut aikaan vain tuloksettoman väittelyn tästä kansakuntia jakavasta aiheesta.  ”En tiedä sinusta, mutta minulla on”, vastasin miehelle, ja siitä alkoi sitten keskustelu.


Totesin vain, että olen saanut matemaattispojaisen koulutuksen, enkä yksinkertaisesti voi ymmärtää, että näin hieno matemaattinen järjestelmä olisi syntynyt aivan sattumalta.  Tarinat jostakin kaikenkattavasta alkuräjähdyksestä ovat mielestäni hölynpölyä.

Jatkoin keskustelua kysymällä, kuinka paljon maailmassa ylipäätään on tietoa. Yhteinen toteamuksemme oli, että sitä on todella paljon. Kysyinkin mieheltä, kuinka monta prosenttia kaikesta maailman tiedosta on hänen hallussaan. Siihenkään en saanut kunnon vastausta, joten aloin heittelemään lukuja. ”Onko puolet?” ”Ei tietenkään”, vastasi mies empimättä. Jatkoin tenttaamistani ja pudotin prosentteja, ja lopulta siirryimme promilleihin.  ”No joka tapauksessa alle prosentin”, myönsi mieskin lopulta.

Katsoin miestä silmiin pitkään, kunnes totesin: ”Eikö olisi mahdollista, että Jumala löytyisi tuosta 99 %:ta, josta et tiedä mitään.  Se keskustelu päättyi siihen, ja mitäpä keskustelua tuosta aiheesta enää oli ollutkaan. On melko vaikea keskustella aiheesta, josta ei tiedä mitään.

Meitä ihmisiä on moneen junaan, eivätkä suinkaan kaikki matkusta Oulusta Helsinkiin, vaikka tuon miehen kanssa silloin tätä matkaa teimmekin. Varsinkin täällä Pohjanmaan radalla saattaa törmätä myös kaikkien alojen asiantuntijoihin, jotka sujuvasti väittelevät aiheesta kun aiheesta, vakaasti uskoen olevansa oikeassa, vaikka tosiasiallisesti eivät tiedä asiasta juurikaan mitään.

Tämän tarinan opetus onkin se, että mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän tietää, kuinka vähän hän tietää.  Käsitykseni on, että jos uskot Jumalaan, ei ole juurikaan merkitystä sillä, mihin uskontokuntaan kuulut. Ehdottomasti olet oikeassa siinä porukassa, johon tunnet kuuluvasi, eikä Jumala luokittele meitä sen mukaan, miten olemme raamattua tulkinneet.  Lähes selvää meille kaikille on, että jos matkustamme autollamme johonkin, olisi aika lapsellista väittää, että vain tietynmerkkinen auto voi viedä meidät oikeaan osoitteeseen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti