Luottamustehtävä

Kansanedustaja on poliittinen ammatti, mutta se on mitä suurimmassa määrin myös luottamustehtävä. Kävin pari päivää sitten varsin yllättävän keskustelun, jonka sanoma oli, että tukisinko erästä täkäläistä poliitikkoa tähän tehtävään. En kieltänyt enkä myöntänyt, sillä en todella tiennyt silloin mitä haluan tehdä.  Olen syvästi tietoinen, että täällä varmasti on joitakin ihmisiä, jotka vilpittömästi ovat sitä mieltä, että tältä alueelta tulisi olla kansanedustaja.  Minä en kuitenkaan ole asiasta aivan vakuuttunut.  Kansanedustajan tehtävä ei ole ajaa alueellisia etuja ja vielä vähemmän hänen tehtävänsä on ajaa omaa etuaan. Kansanedustajan ainoa tehtävä on koko kansan edun mukainen toiminta. Tähän persoonaan sinänsä en ottanut kantaa,  vaan ainoastaan  asiaan.  Sanoin harkitsevani tätä asiaa.

Miksi en sitten mennyt ansaan kuin hauki katiskaan ?

Siihen on useita syitä. Ehkä ensimmäinen on se, että ei minun tukeani tässä asiassa oikeasti tarvita, ja ehkä pyyntö olikin epäsuorasti kohdistettu vaimolleni. Ulkomailla asuu 20% äänioikeutetuista suomalaisista, ja tähän ryhmään on Pirjolla nimenomaan suhteita ja vaikutusvaltaa.  Jos nämä ihmiset saadaan jonkun ehdokkaan taakse, tarkoittaa se läpimenoa ilman muuta. Ei siinä Kalajoen kannatukset paljon kolahda.

Toinen syy on se, että en pidä tätä ihmistä täysin luotettavana.  Sitä ei kai tarvitse erikseen selitellä. Se vaan on niin, ja perustuu kokemuksiini. Kansanedustajan tulee olla luotettava ja hyvämaineinen.

Kolmas syy on se, että Perussuomalaiset rp:n rivit täällä Kalajoella pitäisi saada kuntoon sitä ennen. Se ei yksinkertaisesti ole käsissäni. Epäilen suuresti, että onnistuu, sillä olemme paikallisjärjestön puitteissa tehneet enemmän kuin osuutemme.

Katsotaan nyt miten asiat etenevät, mutta kovasti epäilen.

Totta kai alueen kehityksen kannalta olisi ihan hyvä asia, että eduskunnassa olisi ihmisiä, jotka tuntevat tämänkin alueen. Sellainen on muun muassa entinen piirisihteeri Juha Liukkonen, joka siirtyykin eduskuntaan, jos Pirkko Mattila valitaan EU-parlamenttiin. Liukkonen olisi edelleen hyvä vaihtoehto, ja olenkin kovasti harkinnut tuon tuen suuntaamista hänelle, ellei Pirkko sitten jatka eduskunnassa. Selvää on, että jos Pirkko Mattila jatkaa, tulen tukemaan häntä, vaikka hän ei kalajokilaaksosta olekaan. Käsittääkseni Pirkolla on kuitenkin enemmän ”munaa” kuin useimmilla miehillä.

Tämä on minun perussuomalainen näkemykseni asiaan, ja ottakoon siitä nyt onkeensa ainakin kaikki minun kannattajat.  On luultavaa, että Pirkko selviää eduskuntaan ilman suurta ”jytkyäkin”, mutta jos jytky tulee, on oltava hyvin varovainen valinnoissa.  ”Hakkaraisia” ei eduskunnassa enempää tarvita.

Muuten olen sitä mieltä, että seuraavat leikkaukset pitäisi suunnata kansanedustuslaitokseemme, joka on aivan valtavasti ylimitoitettu noilla napinpainajilla. Toinen ihan selkeä epäkohta ja varojen tuhlaus on Suomeen opiskelua varten tulleiden ulkomaalaisten maksuton opetus. Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, mutta nämä silakat tuppaavat liikkumaan suurissa parvissa.