Lähes jokainen suomalainen kunta on joutunut miettimään kantaansa tuulivoimaloihin, joita tuulivoimayhtiöt ovat koettaneet tuputtaa Suomeen uskossa, että suomalaiset veronmaksajat rahoittavat heidän liiketoimensa. Jotkut kunnat ovat suoraselkäisesti kieltäytyneet näistä häkkyröistä, mutta on niitäkin, jotka ovat langenneet tuulivoimayhtiöiden ansoihin. Näin tuulivoimayhtiöt markkinoivat rakennelmiaan:
”Tuulimyllyt tuottavat
ympäristöystävällistä sähköä, ne voidaan purkaa milloin vain, ilman että
jälkeen jäisi säteileviä aineita ja ne auttavat vähentämään CO2 päästöjä”.
No tottahan tuo ei ole!
Tämä kirjoitus on referaatti
Pirjon blogissa olevasta käännöksestä, joka on poimittu saksalaisesta
julkaisusta ja perustuu saksalaisiin kokemuksiin, joiden seurauksena Saksa on
nyt joutunut kohtaamaan tuon kammottavan totuuden. Energiatekniikan
asiantuntijana ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörinä voin vain vahvistaa
lukemani, jota nyt koetan referoida. Vuoteen 2005 asti myllyjen jätteet vietiin
kaatopaikoille, mutta lopulta laki kielsi toiminnan. Tämän jälkeen on myllyjen
siivet joko viety kokonaan pois maasta tai koetettu kierrättää, mikäli
kierrätys on mahdollista. Noin 20% materiaalista on kuitenkin jätettä, jota ei
mitenkään voida kierrättää. Se, mitä kaikkea tuolle jätteelle tapahtuu, on
hyvin seikkaperäisesti selvitetty tuossa mainitsemassani Pirjon blogissa, joten
suosittelen sen huolellista lukemista. Tässä yhteydessä voin vain todeta, että
näin se on. Tietysti kaikki voidaan lopulta kierrättää, mutta se on vain
sikamaisen kallista. Mistä tuo hinta koostuu, selviää tuosta kirjoituksesta,
jonka nimi on ”Tuulivoima – lasku tulee vasta lopussa” – nimi on todella osuva.
Osuva siksi, että todelliset kustannukset syntyvät vasta myllyjen hävittämis-
ja purkamisvaiheesta. Jos myllyt ylipäätään joskus ovat jotain tuottaneet-
tuotto vain harvoin rittää kattamaan edes myllyjen osto-, rakentamis-,
purkamis- ja hävittämiskustannuksia. Sääliksi käy niitä hyvää tarkoittavia
maanomistajia, jotka saattavat joutua noiden kustannusten maksajiksi.
Saksa on rikas maa Suomeen
verrattuna, mutta sekin kipristelee noiden kustannusten kourissa, ja ns.
energiakäänne, josta Saksassa vielä pieni aika sitten riemuittiin, on nyt
aiheuttanutkin lähes maansurun koko kansassa. Tuulivoima on tuonut tullessaan
ainoastaan ongelmia. Laajoilla alueilla maan arvo on laskenut, sähkön hinta on
noussut ja sähkönsiirtojärjestelmissä on esiintynyt tuulivoimaloiden
aiheuttamia häiriöitä. Pahinta kaikessa: yksikään voimayhtiöiden lupauksista ei
ole toteutunut.
En tiedä, ymmärretäänkö me
Suomessa edes pelätä, mutta ainakin joku Saksassa konkurssin kärsinyt
tuulivoimayhtiö on pyrkinyt Suomen sähkömarkkinoille uskoen, että suomalaiset
ovat sen verran höyrähtäneitä, että veronmaksajilta voidaan nyhtää rahaa myös
saksalaiselle konkurssiyritykselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti