Ehdottomasti on väärin käyttää mitä tahansa asiaa keppihevosena oman edun tavoitteluun. Olkoon kyseessä tuulivoiman puolustaminen tai ydinvoiman vastustaminen. Uskottelemalla ihmisille, että tuulivoima olisi jotenkin hyödyksi muutoinkin kuin purjehduksessa, voidaan kääriä suuria tukkoja veronmaksajien rahoja, samanaikaisesti kun nakerretaan kansantalouttamme ja kanssaihmisten terveyttä.
Vastustamalla taas ainutta todella puhdasta energiaa, jota
Suomessa voidaan vielä tuottaa, voidaan päästä vaikkapa eduskuntaan, jonne on
mahdollisuus mennä myöskin hiihtämällä tai laulamalla. Missään näistä kolmesta
vaihtoehdosta ei erityisen paljon ymmärrystä tarvita.
En tiennyt, että Björn Wahlström, joka on kirjoittanut kirjan
ydinvoimasta, oli hakenut ydinvoimalan palvelukseen Loviisaan sunnilleen samaan
aikaan kanssani. Kumpikaan meistä ei sinne päässyt, mutta lainailen nyt hänen
ajatuksiaan tätä blogia kirjoittaessani, sillä Wahlström varmasti asiantuntija
on, vaikka ei Loviisaan päässytkään. Uskallan nyt sitten minäkin aukoa suutani,
kun tuo hänen kirjansa tuonkin salaisuuden paljasti. Kirjan nimi on muuten ”Ydinja omenankuori”, jos jotakuta asia kiinnostaa. Sen verran kauan on omista
voimalaitostekniikan opinnoistani, että ihan hyödyllistä oli lukea tuo itseäni
viisaamman kirjoitelma.
Monet meistä muistavat varmasti sen kouluissa käytetyn
karttapallon ,joka oli pinnaltaan lakattu. Ilma, jota hengitämme muodostaa
suunnilleen tuon lakkakerroksen paksuisen kerroksen maapallomme pintaan. Siis
todella ohut kerros, johon ihmiskunta purkaa päästöjään tonnikaupalla. Se on se
omenan kuori.
”No eikö juuri siksi olisi syytä suosia tuulivoimaloita ?” No
ei todellakaan. Sähkön kulutus on jokseenkin tasaista, mutta tuulivoimala
tuottaa sitä ihan miten sattuu. Silloin kun tuulee, tulee kyllä sähköäkin,
mutta kun ei tuule, on sähkö tuotettava muilla keinoilla. Pääsääntö on, että
tuulivoiman huipputehoa vastaava sähkömäärä on siis tuotettava muutoin, sillä
kuten mainitsin, sähköä tarvitaan myös silloin, kun ei tuule. Keski-Euroopassa
tämä tarvittava ”lisäsähkö” tuotettiin fossiilisilla polttoaineella toimivilla
höyryvoimalaitoksilla. Kokemus on nyt osoittanut, että ilmaston päästöt ovat
lisääntyneet sen jälkeen kun tuulivoimalat yleistyivät.
Meidän onnemme on, että me saamme vielä toistaiseksi tuon
”lisäsähkön” oikeilta voimalaitoksilta, eikä meidän tuulivoima muutoinkaan ole
kovin merkittävässä roolissa.
Merkittäväksi tuulivoima voi tulla ainoastaan haittojensa
kautta.
Tuulivoiman väärinkäyttöä on siis se, että sitä yritetään
käyttää merkittävässä määrin sähkön lähteenä. Toistaiseksi luulen, että sen
ainut oikea käyttötapa on purjehdus.
Ainoa todella saasteeton ja turvallinen vaihtoehto on
ydinvoima, jota vihreittenkin luulisi tukevan. Kuitenkin he pelottelevat
ihmisiä asioilla, jotka eivät ole totta. He eivät, ikävä kyllä, ymmärrä mitä he
puhuvat, mutta kova luottamus tuntuu olevan siihen, että eivät kuulijatkaan
ymmärrä.
Kuva kirjasta "Ydin ja omenankuori".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti