Tanska ja ydinvoima

Me ihmiset olemme niin kovin erilaisia ja meihin uppoavat erilaiset argumentit ihan riippuen siitä, millaisen asenteen olemme omaksuneet tai millaisen koulutuksen olemme saaneet. Koulutuksen lisääntyessä asenteiden merkitys vähenee, mutta vain niiltä osin kuin puhumme omasta ammattialastamme. Esimerkiksi ydinvoimavastainen maantiedon opettaja saattaa olla ydinvoimavastainen täysin riippumatta siitä, miten hyvin hän tuntee maat ja mannut. Tosiasiassa hän on vain ydinvoimanvastainen maantiedonopettaja. Maisterin titteli ei tee hänestä yhtään pätevämpää energiatuotannon asiantuntijaa kuin leipurikaan olisi.

Näennäisasiantuntemus, tai asiantuntemattomuus ovat jokseenkin saman arvoisia asioita arvioitaessa asioiden todellista tilaa. Varmin tapa mennä metsään on liian laaja kansalaisten mielipiteen kuuntelu, sillä aivan luonnollista on, että vain hyvin pieni vähemmistö tuntee asiat todellisuudessa ja suuri enemmistö ottaa kantaa pelkän tunteen perusteella. Näin saattoi Tanskakin itsensä liriin, kun kuunteli aikoinaan liikaa ydinvoimanvastaisia mielipiteitä, eikä maahan rakennettu ainoatakaan ydinvoimalaitosta. Nyt Tanskan tuhannet tuulivoimalat tyydyttävät vain noin 3% maan energian tarpeesta ja loppu -  siis 97% - tuotetaan ympäristöä saastuttavilla fossiilisia polttoaineita käyttävillä laitoksilla.

Tanskan piti olla ilmastoystävällinen mallimaa, mutta todellisuudessa siitä tulin pohjolan sottapytty. 

 Kööpenhaminan lähellä Avedøressa sijaitseva voimalaitos käyttää kivihiiltä ja viomassaa.

Ehkä tilanne Tanskassakin alkaa nyt parantua, sillä tuulivoiman vastainen liike on maassa kasvanut ja ainakin osa tuulivoimaloista on suljettu samoin kun vastaavasti osa hiilivoimaloista. Tanskalla ei kuitenkaan ole itsellä korvaavaa energiaa, joten maa on siltä osin kokonaan ostosähkön varassa, jota myyvät ydinvoimaa käyttävät Keski-Euroopan maat, sekä Norja ja Ruotsi, joissa toistaiseksi on vesivoimaa.

Tilanne koko maailmassa olisi aivan toinen, jos ydinenergian käyttö olisi keksitty ennen atomipommia. Tuskin kovinkaan moni vastustaisi yleisesti melko turvalliseksi todettuja ydinvoimalaitoksia. Nyt on tilanne kuitenkin se, että tutkimusten mukaan 70% ihmisistä yhdistää tavalla tai toisella ydinvoimalaitokset ja ydinpommin toisiinsa, vaikka niillä ei tosiasiallisesti ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Osa ihmisistä kärsii sairaalloisesta säteilyfobiasta, johon ei tietenkään ole aihetta, sillä tunnettu asia alkaa jo olemaan se, että ydinvoimala ei säteile. Tästä huolimatta Säteilyturvakeskus suorittaa säännöllisesti mittauksia voimaloiden läheisyydessä todetakseen mahdollisesti kohonneet säteilyarvot. Nimenomaan puhutaan kohonneista säteilyarvoista, siitä yksinkertaisesta syystä, että tietty säteily kuuluu normaalisti elinympäristöömme.

Minulle ei ole selvinnyt näiden mittausten todellinen tarkoitus, sillä tiettävästi kohonneita arvoja ei ole havaittu kuin kerran Loviisan 50 vuoden historian aikana, eikä Olkiluodossa kertaakaan. Ehkäpä kysymys onkin varmuuden maksimoimisesta, ikään kuin käyttäisi vyötä ja henkseleitä samanaikaisesti.

Suomessa vellova ydinvoimavastaisuus ansaitsee kiitoksen siitä, että tuota säteilyä ei olekaan pidetty keskeisenä argumenttina. On kuitenkin keksitty monia muita yhtä perättömiä väitteitä, kuten esimerkiksi se, että jäteongelmaa ei ole ratkaistu. Eräs alalla työskentelevä ystäväni kertoikin, että on olemassa monia hyviä ratkaisuja, mutta kun varsinaista kiirettä ei ole, asiaa tutkitaan edelleen, eikä lopullista päätöstä ole vielä tehty.

Vihreiden Ville Niinistö varmaan yritti olla humoristinen keksiessään, että kun Pyhäjoen voimalaitoksen rakentaja on venäläinen, se lisää Suomen riippuvuutta enäjästä. Tietysti se on totta, että tilaaja on aina jossakin määrin riippuvainen urakoitsijasta, mutta kun tapana ei enää ole se, että kaikki tehdään itse, niin tällaiset teknisesti vaativat hankkeet tilataan sieltä, missä on tarvittavaa osaamista.

Tarjouksista valittiin edullisin ja luotettavain, josta lisäksi on ennestään kokemusta. En todellakaan tiedä, mitä muita perusteita olisi pitänyt käyttää. Ehkäpä Ville Niinistön asiantuntemus riittää kertomaan sen.