Maahanmuuttokeskustelu

Kun seuraan facebookissa käytävää maahanmuuttokeskustelua, tuntuu että Suomen suurin ongelma on maahanmuutto. Olisihan se hyvä jos näin todella olisi, sillä eihän se todellisuudessa ole ongelma ollenkaan. Meidän todellinen ongelma on huoltotaseemme, joka ei omin avuin koskaan tule olemaan kestävällä pohjalla. Jos siis maahanmuutosta on tehtävä ongelma, on ongelmana vain maahanmuuton vähäisyys. Pääsääntöisesti mahanmuuton vastustajat ovatkin ihmisiä, jotka eivät ole erityisen hyvin koulutettuja, eivät ole paljonkaan olleet ulkomailla, eivätkä muutoinkaan tunne montakaan ulkomaalaista, puhumattakaan että tietäisivät edes mitä huoltosuhde tarkoittaa. 

”Älä sano väärä todistusta lähimmäisestäsi” on se käsky, jota olen usein siteerannut, sillä ihan kokemuksesta tiedän, että ei tunnu kivalta joutua täysin perättömien väitteiden kohteeksi. Jos minä puolustaudun tällaisilta väitteiltä, saan ehkä riitelijän maineen, mutta monet maahanmuuttajat eivät pysty edes puolustautumaan. Niinpä meillä sitten ruokitaan käsityksiä yhteiskunnan eläteistä, jotka saavat ”sossusta” niin lastenvaunut kuin ajokortitkin. Tosiasiahan on, että sekä suomalaiset että ulkomaalaiset ovat joskus joutuneet turvautumaan sosiaalitoimiston apuun. Tietojeni mukaan ”sossuilla” on selvät toimintaohjeet, jotka koskevat aivan samalla tavoin kaikkia maamme asukkaita, täysin riippumatta syntyperästä. Hyvä näin, sillä kyllä sivistysvaltion tehtävä on huolehtia kaikista heikoimmassa asemassa olevista. Suurimman ryhmän näistä muodostavat suomalaiset alkoholistit, jonka jälkeen tulevat sitten yksinhuoltajat, suurperheiset ja maahanmuuttajat. Näin minulle on kerrottu melko luotettavasta lähteestä, enhän muuten uskaltaisi asiasta edes kirjoittaa.

Kyllä minun henkilökohtaiset kokemukseni noita tietoja tukevat. Esimerkiksi meillä kalajoella on yli 300 maahanmuuttajaa, joista tunnen useimmat. Ylivoimaisesti suurin enemmistö on normaaleja työssäkäyviä ihmisiä. Osa niin korkeasti koulutettuja, ettei suomalaista työvoimaa ole ollut saatavilla ja osa taas ihmisiä, jotka tekevät niitä töitä, jotka eivät kelpaa suomalaisille. Jäljelle jääneestä porukasta taas suurin osa on koulutuksessa. Minä tunnen oikeastaan vain yhden ”mamun”, joka on ns. ”yhteiskunnan elätti.”  Hänkään ei ole aina sitä ollut. Tosiasiassa tämä ”mamujen” kokonaisosuus on huomattavasti pienempi kuin kanta-suomalaisten osuus.

Muiden paikkakuntien tilannetta en tiedä, mutta sen tiedän, että ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä maailmalla kuulee. Ei tänne Suomeen kovin monikaan halua, eikä kukaan luule, että täällä elätetään ilman muuta. Jos todella tuntuu siltä, että joku ”mamu” on vienyt työpaikkasi, niin mene peilin eteen ja mieti, miksi olet hoitanut hommasi niin huonosti, että työsi on pitänyt antaa ulkomaalaiselle.

Heittäkää nyt kivillä minua niin paljon kuin ennätätte, mutta varokaa, että en heitä takaisin. Typeryydelle nimittäin olen kauhean vihainen. Tunnen muutaman rasistin, eikä heistä monikaan ole ollut paikalla, kun ruutia keksittiin. Tietojeni mukaan vain yksi on käynyt ulkomailla ja hänkin oli vain Tukholmassa ulosottomiehiä ja poliisia paossa, mutta kovasti metelöi ulkomaalaisten viemistä työpaikoista.

Kyllä se niin on, että ei oman karvalakin kauppaaminen Helsingin asemalla mitään oikeaa työtä ole.