Maailman paras maa

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että olen varsin kokenut poliitikko, paitsi että en ole oikeastaan poliitikko ollenkaan. Kun politiikka kuitenkin määritellään yhteisten asioiden hoidoksi, olen tavalla tai toisella aina ollut pelissä mukana. Kokenut poliitikko ei siis olekaan se, joka on ollut kauan kansanedustajana tai valtuutettuna, vaan se joka on ollut mukana hoitamassa yhteisiä asioita mahdollisimman kauan. Tällainen ”poliitikko” saattaa siis olla kuka tahansa meistä, ilman että sitä edes ymmärtää.

Ymmärtämisestähän tässä loppupeleissä onkin kysymys. Erittäin suurta ymmärrystä vaatii fraasi ”Suomi on maailman paras maa asua”.  Sehän on mitä suurimmassa määrin mielipidekysymys.  Onneksi meillä on mielipidevapaus, joka antaa mahdollisuuden ajatella omilla aivoilla ja vieläpä ilmaista näin syntyneen hengentuotteen julkiseen riepotukseen.

Teoriassa näin siis on, jos vain muistamme, että kyseessä on minun oma mielipiteeni, enkä edes yritä esittää sitä faktana.  Jos sanon esimerkiksi, että Katainen on ”pissapää”, on meidän kovasti syytä miettiä, miten sen asian oikein ilmaisisimme.  Minun mielestäni se on fakta, mutta jos sen esitän faktana, saatan joutua vastuuseen kunnianloukkauksesta. Asia lievenee huomattavasti, jos lisään tuohon sanontaan: ”Minun mielestäni Katainen on pissapää.” Silloin syyte tosin saattaa tulla valtionsalaisuuden paljastamisesta. Kaiken kaikkiaan on parasta, että vaikenemme tämäntapaisista asioista kokonaan, sillä useimmiten munaamme vain itsemme. Valitettavasti tätä tekevät monet puoluepolitiikkaan eksyneet perussuomalaiset, jotka kyllä ovat kokeneita poliitikkoja, mutta puoluepolitiikassa täysin untuvikkoja. Värikäs kielenkäyttö ei ole kielletty, mutta se ei saa liiaksi poiketa asiasta ja totuudesta.  Mielestäni puoluepoliitikoille niin kuin muillekin ihmisille tulisi säätää totuudessa pysymisen velvollisuus. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että saat sanoa melkein mitä vaan, kunhan pystyt näyttämään sen todeksi silloin kun sitä vaaditaan. Muussa tapauksessa on kyllä tyydyttävä ilmaisemaan, että kyseessä on vain sinun oma mielipiteesi.

Mielipidevapauden lisäksi meillä on myös uskonnonvapaus, jonka perusteella emme voi kieltää valtauskontojen vastaisten liikkeiden pääsyä Suomeen, emmekä näiden uskontojen harjoittamista täällä.  Monet ympäri maapalloa levinneet uskonnot ovat syntyneet paikallisten hallitsijoiden määräyksestä.  Niinpä esimerkiksi Suomesta tuli pääosin luterilainen maa Ruotsin kuninkaan määräyksestä joskus 1600 luvulla.   Ortodoksisen kirkon olemassaolosta määräsi taas Venäjän keisari jo hieman aikaisemmin, mutta Suomen toiseksi valtionkirkoksi ortodoksisuus tuli vasta, kun Suomen valtiojohto halusi kirkon mahdollisimman etäälle Moskovan vaikutuksesta ja painosti Suomen ortodoksisen kirkon liittymään Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alaisuuteen. Näin selittyvät Venäjän kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon väliset pienet erot. Uskonnonvapauden ansiosta täällä vaikuttaa myös monia lahkoja ja herätysliikkeitä, joiden toiminta on tässä maassa sallittua, päinvastoin kun monissa muissa maissa maailmalla.

Kolmas erityisen merkittävä vapaus meillä on kokoontumisen vapaus. Päinvastoin kun esimerkiksi Burundissa, jossa ryhmässä tai pareittain juokseminenkin katsotaan kokoontumiseksi, ei Suomessa tarvitse käyttää mitään vippaskonsteja asioiden peittelemiseksi.  Kokoonnutaan ja sillä selvä.  Joistakin virallisten järjestöjen virallisista kokoontumisista määrätään laissa jopa ilmoitusvelvollisuus.

Kyllähän nämä asiat tekevät jostakin suunnasta asiaa katsottuna Suomesta hyvin houkuttelevan maa, mutta kyllä täällä hyvin paljon kielteistäkin löytyy.  Tosin talvi ei varmaan ole kenenkään syy, ja onhan meillä suomalaisilla siitäkin varmaan positiivisia kokemuksia, mutta tuskinpa lumen lapiointiin tottumattomat afrikkalaiset tästä eksoottisesta kokemuksesta erityisen suuresti nauttivat.