Mitalin molemmat puolet?

Monessa asiassa olen luullut olevani oikeassa, mutta sitten olenkin havainnut, että jokaisessa mitalissa on myös toinen puoli. Ei aina kovin näkyvä, eikä aina edes houkuttele katsomaan, mutta on aina olemassa.

Olen vuosikausia suhtautunut varsin kriittisesti ilmastonmuutokseen enkä aina ole uskonut sen olevan ihmisen aikaansaamaa. Kiistaton tosiasiahan on, että maapallon ilmasto on vuosien saatossa vaihdellut kovinkin paljon. Maapallon historiassa on havaittu useita lämpimiä jaksoja ja vastaavasti myös kylmiä jaksoja, joista melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että ainakaan tämä jaksoisuus ei ole ihmisen aikaansaamaa.  Vähän kerrassaan olen kuitenkin muuttanut hieman mieltäni. On tietysti totta, että tuo aaltoilu jatkuu yhä edelleen, mutta tuon vaihtelun syvyyteen voi ihminen vaikuttaa omilla toimillaan.

Meitä ”asiantuntijoita” on tietysti moneen lähtöön. Monet hehkuttavat esimerkiksi tuulivoiman puolesta, ja toiset pitävät ydinenergiaa ainoana järkevän vaihtoehtona CO₂-päästöjen rajoittamiseksi. Sen verran olen kai tästä asiasta meteliä pitänyt, että useimmat lukijoistani tietävät minun kuuluvan jälkimmäiseen lahkoon. On totta sekin, että molemmilla on omat ongelmansa. jätteet. Nykyinen ydintekniikka on kuitenkin kehittynyt jo niin paljon, että jätteitä voidaan kierrättää jopa useitakin kertoja ja jäljelle jäävä tuote on sellaista, että kerran jo lupasin, että sen saa tuoda meidän takapihalle. Nyt tämä lupaus on kuitenkin peruttava, sillä jouduin pakenemaan tuulimyllyjen aiheuttamaa infraääntä omasta talostani ja asun nyt mahdollisimman kaukana noista härveleistä täällä Jyväskylässä, kerrostalossa. Ei taloyhtiö taitaisi tykätä, jos jätekuormia alettaisiin tänne kippaamaan.

Näennäisestihän tuntuisi siltä, että tuulella tuotettu energia ei hiilidioksidipäästöjä lisää, mutta nyt tulee mitalin toinen puoli. Tuulimyllyjen avulla saatava energia syntyy niin pienissä yksiköissä, että sillä tuskin koskaan on kovin merkittävää vaikutusta kansalliseen energian tarpeeseemme, etenkin kun näiden laitosten hyötysuhde on reilusti alle 25% ja todellinen käyttöikä vain alle 20 vuotta.  Tuulimyllyjen valmistus ja kuljetus aiheuttaa jo niin pahan ”hiilijalanjäljen”, että lähes koko myllyn elinkaaren aikana sitä ei saada kurottua kiinni. Tämä etenkin siksi, että ”hiilinieluiksi” sanottua metsää joudutaan raivaamaa yhdysteiden ja rakennelmien alta hehtaarikaupalla.

Täytyy vielä todeta, että mistään et löydä sellaisia kaatopaikkoja, joihin kaikki myllynromut sitten upotetaan, kun niiden käyttöikä on tiensä päässä. Siipien hävittäminen polttamalla lienee ainut ratkaisu, mutta se se vasta CO₂ päästöjä päästääkin. 

 

Uskotaan siis, että hiilidioksidi on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että niissä maissa, joissa tuulivoimaa on lisätty, on lähes samassa suhteessa kasvanut myös hiilidioksidipäästöjen määrä.  Näin siis maissa, joissa ei ole riittävästi päästötöntä energiaa varavoimaksi tuulivoiman oikullisuutta tasamaan.

Olen minäkin joskus ollut tuulivoiman kannattaja, mutta kun kuuntelin todellisia asiantuntijoita ja aloin itsekin hieman laskea, niin tulin tuohon tulokseen.

Vielä nykyisinkin kannatan aurinkovoimaa tietyin varauksin. Kummastakaan ns. uusiutuvasta energiasta ei kuitenkaan ole merkittävää apua valtakunnallisesti, vaikka se jossakin tapauksessa saattaa olla paikallisesti ihan ok. 

Näyttää siltä, että infraäänen vaikutus terveyteen on totta, niin myös tämä seikka on otettava huomioon noita härveleitä rakennettaessa.

Monessa yhteydessä olen maininnut, että olen laskenut joitakin asioita ja kannattavuutta.  En tosin ole ihan varma, pystyvätkö kaikki tuulivoimauskovaiset seuraamaan matemaattisia kiemuroitani, mutta olen päättänyt julkaista ne, kunhan saan ne selkeämpään muotoon.

Pysykää siis kanavalla :-)