Vuosi 2017

Kaikenlaista sitä on tullutkin tilattua kuin esimerkiksi Maailman kuvalehti. No toki se kertoo maailman tapahtumista värikkäämmin ja tarkemmin kuin esimerkiksi Kansantahto tai Hymy, mutta kuitenkin. Olen kyllä käynyt kymmenissä maissa ja asunutkin muutamissa, mutta jotenkin tuntuu, että ne ovat vain lisänneet tiedonjanoa. Olisikohan sittenkin parempi, että olisin asunut ikäni täällä Jyväskylässä, johon muutimme pian sodan päättymisen jälkeen.  No kun kuitenkin on tullut tilattua tuo Maailman kuvalehti ja jonkin verran sitä luen, niin olen poiminut aiheen tämänkertaiseen kirjoitukseeni mainitun lehden sivuilta.

Mitä siis maailmassa tapahtui vuonna 2017? Voidaan kai todeta, että se oli katastrofien ja teknologian vuosi.

 Kuvakaappaus: Maailman kuvalehti 1/2017, s.7

Talous kyllä kasvoi maailmanlaajuisesti, joten yllätys yllätys: orastava talouskasvu Suomessakaan ei ollut meidän hallituksen ansiota. Me vain olemme osa tätä maailmaa.  Ikäviä uutistapahtumiakin riitti. Olen tuon mainion lehden sivuilta poiminut muutaman tärkeän tilaston, joista voidaan todeta mihin maailma on menossa.

Kuluneen vuoden aikana yli 83 miljoonaa ihmistä tarvitsi hätäruoka-apua. Tämä on 70% enemmän kuin vielä pari vuotta takaperin. Vuoden aikana uutisoitiin myös historiallisista luonnonkatastrofeja, hurrikaaneja ja tulvia.

Sotien uutisointia tuli niin paljon, että osa kansastamme ei jaksanut edes lukea noita järkyttäviä tapahtumia.  Kun Suomeen tulee suurehkon urheilutapahtuman yleisömäärän verran pakolaisia noilta sota-alueilta, osa kansasta alkaa huutaa, että ”rajat kiinni”.  Tosiasiahan on, että Suomi on suhteellisen rikas maa, jossa on paljon tilaa.  Oikeasti tänne sopisi moninkertainen määrä siihen verrattuna, mitä tulijoita on. Tahdosta se on kiinni. 

Esimerkiksi syyrialaisia on paennut Suomen asukasluvun verran maan rajojen ulkopuolelle. Suurin osa naapurimaihin, kuten meitä köyhempiin Jordaniaan ja Libanoniin.  Jordaniaan noin runsas miljoona ja Libanoniin 650 000.  Ehkä näissä maissa olisi todella aihetta keskustella rajojen sulkemisesta, mutta taitaa muslimien lähimmäisenrakkaus olla suurempi kuin meidän tapakristittyjen.

Jordanian ja Libanonin valtiot työskentelevät yhteistyössä YK-n ja muutamien muiden järjestöjen kanssa ratkaistakseen pakolaisten hädän.  Myös nämä kaksi maata pyrkivät keskinäisellä yhteistyöllä auttamaan tätä todellista pakolaistulvaa. Tosiasiassa tänne Eurooppaan riittää vain hieman roiskeita tuosta pakolaistulvasta ja Suomeen noista roiskeistakin vain rippeitä.

Luonnonkatastrofit ja sodat ovat siis myöskin vuoden 2017 tapahtumia, vaikka  sota Syyriassa on jatkunut jo seitsemän vuotta. Seuraava vuosi voi olla parempi, mutta seuraava vuosikymmen ehkä ei. 

On ennustettu, että Syyriasta loppuu pohjavesi kokonaan seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Toivotaan, että teknologia tuo ratkaisun tuohonkin ongelmaan.

Olen joskus sanonut, että olen ylpeästi suvakki.  Valitettavasti en yksin voi auttaa, mutta ….  Täytyy vain todeta, että ”tieto lisää tuskaa”.  Olen satavarma, että sitä mukaa kun tietämys lisääntyy, vähenee rasismi tästä maasta.