perjantai 9. maaliskuuta 2018

Identiteettivarkaus


Suomessa tehdään joka kuukausi satoja rikosilmoituksia identiteettivarkauksista. Henkilökohtaiset tietosi joutuvat vieraisiin käsiin, ja saattaa olla, että siitä seuraa vuosien riesa.  Tartuin tähän aiheeseen, kun meille itsellemme kävi niin. Ensin saimme hyvin ovelan puhelinsoiton, jossa muka varmistettiin ketä olimme. No olimmehan me ketä olimme, emmekä oikein osanneet rikosta epäillä.  ”Valepoliisi” ei kertonut olevansa valepoliisi, emmekä oikeastaan osanneet epäillä mitään.  Puhun monikossa, koska tapaus koski sekä vaimoani että minua. Soitto tuli vaimolleni, enkä kuolemaksenikaan tiedä, miten ”konnat” olivat poimineet vaimon pankkitilin numeron, sillä sitä he eivät tiettävästi kysyneet. Jotenkin se oli vain päätynyt rikollisten käsiin.  Jotenkin keskustelun kuluessa minunkin pankkitietoni lipsahtivat konnille.  Niinhän se on, että tyhmyydestä sakotetaan.

Meille kävi niin, että tyhmyydestä sakotettiin useamman kymppitonnin verran, kun totesimme, että tilit oli tyhjennetty. Tietysti teimme rikosilmoituksen, mutta auttoikos se?  Ehkä hieman lohtua toi se, että ystävällinen naispoliisi kertoi, että kyseessä on erittäin taitava rikollisryhmä, joka on onnistunut luikertelemaan jo kymmenien ihmisten tilille.  Oma tyhmyys kiukutti ehkä enemmän kuin tuo menetetty raha.

Todellisen vaaran tajusimme vasta, kun menimme pankkiin selvittämään asiaa ja pyytämään parin kuukauden vapautusta lainan maksusta. Ystävällinen pankkivirkailija totesi, että onhan täällä rahaa ja että juuri langennut lainan maksuerä on maksettu. ”Ei voi olla totta, sillä tilihän on tyhjä”, koetin inttää.  ”No ei ole… olet saanut joustoluottoa ja se on talletettu tilillesi.”  Olin siis saanut luottoa, jota en ollut edes anonut. Tämän olivat tehneet puolestani rikolliset, joiden ilmeisenä tarkoituksena oli ryöstää myös näin tilille saadut rahat, mutta olin onnistunut sulkemaan tilin ennen rosvokoplan nostoyrityksiä.  Tämä on tätä digiaikaa.

Ilman tätä henkilökohtaista tapausta tuskin olisin kiinnittänyt huomiota tuohon OP-lehden artikkeliin identiteettivarkaudesta, mutta nyt tajusin, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Pankkitietojakin toki varastellaan milloin milläkin keinolla, mutta joskus riittää pelkkä nimi ja henkilötunnus. Identiteettivarkaus on varsin yleinen rikollisuuden muoto, ja tuo minun nimissä tapahtunut lainan hakeminenkin oli jo rikollinen teko, vaikka se tavallaan koituikin hyödykseni tässä tapauksessa.

Kuva: https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/nain_valtyt_identiteettivarkaudelta



Nykyisenä nettiaikana saattaa käydä niin, että joskus alat saamaan laskuja asioist, joista et tiedä mitään. Nimissäsi on vain ostettu jotain, josta olet autuaan tietämätön. Juuri tällaisesta - Mikon tapauksesta -  OP-lehti kertoi. 

Identiteettivarkaus on siis sitä, että esiinnyt jonkin toisen nimellä. Rikoslakiin tämä merkittiin omalla nimikkeellään vasta vuonna 2015, ja tuomiot ovat toistaiseksi vain sakkoja. Onneksi nuo rikokset voivat täyttää myös petoksen tunnusmerkit, joten sitä kautta voidaan ehkä saada isompiakin tuomioita.  Ankarampien tuomioiden puolesta puhuvat ne lukuisat tapaukset, jotka ovat johtaneet rikosilmoituksiin.

Onneksi en ole erityisen väkivaltainen, sillä varmaa on, että linnassa istuisin, jos alkaisin vedellä ihmisiä turpaan ulkona kadulla.  Tavaran ostaminen toisen laskuun tuo sinulle vain sakot, joten miettikää itse miten papereitanne säilytätte.     
  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti