Kun ihminen kypsyy johonkin, niin sitä vain kypsyy ja koko sana alkaa ällöttää. Minun kohdallani sana tasa-arvo alkaa tuntua tältä. Me synnymme tälle planeetalle aivan yhtä arvokkaina, täysin riippumatta sukupuolesta, kansallisuudesta, ihon väristä tai uskonnosta. Nämä ovat asioita, jotka saamme lahjaksi täysin riippumatta halustamme. Tämän pitäisi olla kaikille sanomattakin selvää.
Tasa-arvoisina me sen sijaan emme synny. Se nyt vaan on niin, että toiset saavat
hieman paremmat eväät jo syntymälahjana. Sekin on asia jolle me emme voi
mitään.
Tasa-arvon nimissä tehdään jopa lainsäädäntöä, joka saattaa
meidät entistä epätasa-arvoisempaan asemaan.
Enää ei riitä se. että olet pätevä johonkin tehtävään - pätevämpi kuin
kaikki muut - mutta oletkin väärää sukupuolta. Kaikki lait tai asetukset,
joissa määrätään tietyt sukupuolikiintiöt, lisäävät epätasa-arvoa. Ei voi olla
oikein, että sukupuoli ohittaa pätevyyden.
Sain herätyksen tähän kirjoitukseen siitä, kun oikeus
vapautti vankilasta henkilön, joka oli ilman pätevää syytä kieltäytynyt
asepalveluksesta. En ota kantaa päätöksen oikeudellisuuteen, mutta varmaan se
oli tasa-arvon nimissä perusteltu. Meillä on maassa ihmisjoukko, joka pelkän
uskonnollisen vakaumuksen vuoksi saa väistää kansalaisvelvollisuutensa, ilman
mitään seurauksia. Muut vakaumukset eivät sitten kelpaa, vaan ei muuta kuin kiven
sisään tai panta jalkaan. Eihän tämä
ihan tasa-arvoista ole. Jotenkin olin
haistavani a-studion ohjelmasta, että ainakin oikeusministeri oli sitä mieltä,
että tässä tapauksessa päätös saattoi olla lain mukainen, mutta mikään
kertakaikkinen ratkaisu se ei voi olla.
Ehkäpä sittenkin olisi oikein, että myös tuo Jehovan-todistajien
erivapaus purettaisiin ja asevelvollisuus lankeaisi koko ikäluokalle kuin
manulle illallinen. Kutsunnoissa sitten
katsottaisiin kuka mihinkin kelpaa, vai käykö niin, että ei kelpaa
mihinkään. Sellaisiakin alkaa vuosi
vuoden jälkeen olevan entistä enemmän.
”Tasa-arvoinen avioliittolaki” on sitten toinen termi, joka
saa pääni kipeäksi. Minun mielestä meillä on aina ollut tasa-arvoinen
avioliittolaki. Se on koskenut aina kaikkia kansalaisiamme hyvin
tasa-arvoisesti, ja ne joille tämä ei kelpaa, ovat saaneet rekisteröidä
parisuhteen. Mistään laista ei tule tasa-arvoista sillä, että jollekin
vähemmistöryhmälle annetaan erivapauksia.
Kaikkien lakien pitää koskettaa kaikkia ihmisiä yhtälaisesti. Olipa kyseessä avioliitto, asevelvollisuus
tai jonkin luottamuselimen jäsenyys.
Pitäisiköhän meidän mennä tässä lain kiertämisessä niin
pitkälle, että alkoholivammaisille myönnettäisiin lupa ajaa autoa kännissä,
koska he eivät voi sille mitään, että ovat alkoholisteja ja tarvitsevat
päivittäisen annoksensa jopa joskus aivan yllättäen.
Tasa-arvo on sitä, että kaikilla Suomen rajojen sisäpuolella
kotipaikkaansa pitävillä on velvollisuus noudattaa tämän maan lakeja, ilman
erivapauksia tai erillislakeja. Älkää nyt
h….. n tunarit sotkeko selvää asiaa.
Minullekin kielen ja kynän kurissa pitäminen on joskus
vaikeaa, mutta jos minut näistä teksteistäni joskus tuomittaan, niin siitä
vaan. Kyllä laki kunnianloukkauksesta,
tai muusta herjasta koskee myös minua, ellei sitten käy niin, että minut
todetaan syyntakeettomaksi. Tuskinpa kuitenkaan… saavathan poliitikotkin puhua
ihan mitä sattuu, vai onko niiläkin joku erivapaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti