Oikeastaan se kertoo sen, että on olemassa monia syitä luopua politiikasta.
Sanotaan, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Ehkä se on alun alkaen
näin ollutkin, mutta kyllä se nykyisin on aivan muuta. Eduskunnan tulisi olla ylin
päättävä elin tässä maassa, mutta kaikille vähänkin asioita seuraavalle on varmasti
tullut selväksi, että ei nykyinen eduskunta pysty päättämään yhtään mitään. Sama
pätee ihan oikeasti myös hallitukseen, joka kuluttaa aikansa "vatulointiin"
ja tarpeettomaan kokoustamiseen.
Yhteiskuntasopimuksen nimenkin haluaa ammattiyhdistysliike muuttaa kilpailukykysopimukseksi,
eikä hallitus pysty edes siinä asiassa lyömään nyrkkiä pöytään. Tosiasiassa ei tuolla
sopimuksella taida olla enää muuta merkitystä kuin että sitä todellakin käytetään
riitakapulana.
Mitään yhteiskuntasopimusta ei ammattiyhdistys liike ole koskaan halunnut,
mutta tekee kuitenkin jonkinasteisen muodollisen sopimuksen, joka ei siis ole mikään
yhteiskuntasopimus, jonka nämä riitapukarit hyvin tietävät. Rahvaalle hallitus haluaa
kuitenkin väittää, että tämä on yhteiskuntasopimus. Ei ole siis yhteiskuntasopimus,
mutta ei oikeasti mikään kilpailukykysopimuskaan, ellei kilpailuksi katsota ammattiyhdistyksen
ja hallituksen välistä kapulanvetoa.
Ollaan nyt vaan ihan rehellisiä ja todetaan, että ei politiikka mitään yhteisten
asioiden hoitoa ole. Pääasiassa se on sähellystä, oman edun tavoittelua ja vallanhimoa.
Vallanhimosta johtuu sekin, että se "eskon puumerkki" on väkisinkin poliitikkojen
saatava sotkea jokaiseen päätökseen, vaikka on todennäköistä, että virkamiehet sinänsä
tekisivät ammattimiehinä huomattavasti parempia ja ammattimaisempia päätöksiä kuin
mitkään poliittisesti valitut elimet. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että yhdenkään
ammattimehen ammattimoraali ei sallisi järjettömiä kansan edun vastaisia päätöksiä.
Nyt ministeriön ja kuntien virkamiehet voivat vetäytyä poliitikkojen selän taakse
joutuessaan iskemään leiman milloin mihinkin typerään paperiin.
Sanoinko äsken, että ei yksikään? No joskushan sitä sattuu, että ammattimiehilläkin
asiat lipsuvat. Italialainen marmori Filandia-talon seinissä on tietysti hieman
surkuhupaisa suunnitteluvirhe, kun Jumalan asemaan kohotettu Alvar Aallon arkkitehtitoimisto
sai liian vapaasti toteuttaa omia ajatuksiaan. Nyt sitten vain odotetaan, milloin
jälleen joudutaan päällyksen uusintaan, sillä tuskinpa se sama pinnoite vieläkään
kestää. Ehkäpä tuon saman heikoksi osoittautuneen materiaalin käyttö toistamiseen
ei ole puhtaasti poliittinen päätös, mutta sinne päin. Kun joku ihminen kohotetaan
Jumalan asemaan, ei siitä yleensä mitään hyvää seuraa. Pahinta on, jos joku täysin
ammattitaidoton tunari pääsee sanelemaan ratkaisuja, jotka ehdottomasti vaatisivat
ammattitaitoisen käsittelyn.
Pääsääntöisesti poliittiset elimet ovat täysin ammattitaidottomia, jos kyse
on teknisestä tai vaikkapa taloudellisesta ratkaisusta.
Finlandia-taloakin parempi esimerkki älyttömästä ratkaisusta on tuulimyllyjen
rakentaminen. Uskon minä, että joku leikkimielinen insinööri saattaisi niilläkin
leikkiä, mutta ei yksikään insinööriryhmä olisi kuvitellut, että niillä voitaisiin
ratkaista joitakin energiaongelmia. Olen täysin varma, että ilman poliitikkoja tässä
maassa ei olisi yhtään myllyä, sillä tokihan jokainen ammattimies osaa laskea niiden
hyötysuhteen ja kannattavuuden.
Tuskinpa yksikään insinööriryhmä jättäisi myöskään huomioimatta kymmenet kansainväliset
tutkimukset, joista mikään ei puolla noiden väkkäröiden rakentamista. Vain poliitikot
voivat tehdä noin järjenvastaisia päätöksiä.
Olen kyllä tähän blogiini liittänyt jo useita linkkejä noista tutkimustuloksista.
Tässä nyt sitten pari linkkiä lisää. Ei ihan suoranaisia kopioita, koska ne ovat
vieraskielisiä, mutta asiasisällöltään täysin totuudenmukaisia referaatteja selkosuomella.
….
Olen tähän politiikkajuttuuni ihan tahallani sotkenut tuulimyllyjä, jotta
kansa tajuaisi, mitä vahinkoa poliitikot tekevät. Tuntematta tekniikkaa lainkaan
hyväksyvät tuulivoimayhtiöiden lobbauksen, kun nämä kertovat, että eihän niistä
mitään haittaa ole, kun ei ääntäkään kuulu. Ei kuulu ei... Siitä huolimatta niiden
aiheuttama värähtely on vakava terveysriski.
Poliittiset päättäjät saavat myös eduskunnassa äänestää ydinvoimalan rakennusluvista,
vaikka siellä tuskin on montakaan ihmistä jotka tuntevat noiden laitosten tekniikan.
Kuka muuten on onnistunut näkemään radioaktiivista säteilyä? En minä ainakaan,
vaikka myönnänkin sen säteilyn vaarallisuuden.
Pitäisiköhän poliitikoille opettaa, että kaikkea ei voi nähdä eikä kuulla,
mutta se on silti olemassa.
Sen verran ammattimiehenä itseäni pidän, että uskon, että ei ole terveellistä
mennä puristelemaan korkeajännitejohtojakaan, vaikka ne vaikuttavat aivan rauhallisilta.
Jos ette satu tietämään, niin sähköäkään ei näe.
"Suutari pysyköön lestissään"... ei ainakaan kannattaisi sotkeutua
asioihin, joista ei mitään ymmärrä. Ei se ymmärrys siitä lisäänny, että olet niin
ja niin kauan saanut istua jossakin elimessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti