Arvonlisävero

Liikevaihtovero on saanut jostakin syystä hieman epäloogisen nimen ”arvonlisävero”, joka ei kovin paljon koske arvon lisäystä vaan tosiasiallisesti juuri liikevaihtoa. Joten eiköhän tuo ”liikevaihtovero” ole se oikeampi nimitys. Kyllä tämäkin on niitä asioita, joita minun on toivottu käsittelevän, mutta kiinnostaahan se myös siitä syystä, että minäkin olen todellinen pienyrittäjä. Perintönä menneiltä ajoilta myös minulla ja vaimollani on Tiedonjyvä-niminen koulutusyhtiö, joka vuosittain muistuttaa meitä hallituksemme pienyrittäjiin kohdistuneesta politiikasta. En vain oikein ole ymmärtänyt, onko tuon liikevaihtoveron maksurajan asettamisen tarkoitus ollut tukea vaiko tappaa pienyritykset. Jos tarkoituksena on ollut tukipolitiikka, voi siitä olla hyötyä jollekin sivutoimiselle hierojalle, mutta tavalliselle pienyrittäjälle se saattaa olla kuolinisku.

 

Arvonlisäveroa ei peritä, jos yrityksen liikevaihto on alle 8500 €/vuosi. Se on tietysti summa, jolla ei kukaan voi elää, vaikka kaikki olisi nettoa. Tosiasiassa se ei siis voi tukea kenenkään elinkeinoa. Tosiasiassahan tulo jää vielä paljon tuota pienemmäksi, sillä on aika vaikea keksiä liiketoimintaa, josta ei aiheudu minkäänlaista kulua. Vaimoni tekee pienimuotoisia tulkkaus- ja käännöshommia, joten tuota yritystä on pidetty pystyssä. Jarrut on kuitenkin lyötävä päälle jo tuossa kuuden tai viimeistään seitsemän tonnin tienoilla, sillä jo seuraava sopimus voisi viedä liikevaihdon yli tuosta rajasta. Käytännössä tuon rajan ylitys muutamallakin eurolla aiheuttaa sen, että koko edeltävä 8500€ lankeaa myös verolliseksi. Aikamoisia ”mätkyjähän” tuo tarkoittaisi, sillä joutuisit tilittämään valtiolle rahat ihan omasta pussistasi. Luonnollisestikaan tuosta 8500 €:n summasta ei ole peritty asiakkaalta arvonlisäveroa.

Jotta tuollainen ”huojennuslaki” todella toimisi, pitäisi summan olla paljon suurempi, ainakin 20 000€. Mieluiten niin suuri, että silläkin voisi elää. Tuo pelote ”sakkoverosta” pitäisi ehdottomasti poistaa. Raja reilusti 20 000 ja sen ylittävästä osasta sitten normaali vero.

Olen minä täysin tietoinen siitä, että päätäni vaaditaan vadille heti, kun joku avaa suunsa ja kysyy, miten tämä valtion ”veron” menetys korvataan valtiolle, ja minä vastaan, että nostetaan hieman tuota arvonlisäveroa. No ihan oikeasti kai sitä voitaisiin hieman nostaakin, mutta tuskin se edes olisi tarpeellista. Tähänkään asti nuo mini yrittäjät tuskin ovat kovin usein ylittäneet ”verorajaa”, joten valtiolle ei niitä tuloja ole siunaantunut. Ainakin se on epäkohta, jonka korjaaminen voisi aiheuttaa sen, että joku euro jäisi myös yhteiskunnan kassaan. Parhaassa tapauksessa joku kasvattaisi yritystään aivan merkittäväksi työnantajaksi, kun tuo pelko tuosta rajan ylityksestä poistuisi.

Tällaisenaan tämä laki ei toimi edes kunnolla eläkeläisten lisäansion mahdollistajana, sillä tuo 8500€ saattaa olla summa, joka häviää pelkästään yrityksen pystyssä pitämisen kustannuksiin.

Hyvät kansanedustajat! Minä olen osa kansaa, edustakaa nyt minua. En rupea keräämään nimilistaa kansalaisaloitetta varten, mutta voihan minä protestin vuoksi lopettaa yrityksen. Sekin tosin on tehty niin vaikeaksi, että vain konkurssi on ainut realistinen vaihtoehto, ellei yritystä onnistuta häivyttämään sulauttamalla se johonkin suurempaan yritykseen.