Tuskinpa minä tätä
Wärtsilää olisin tähän kaupunkien kavalkadiin mukaan ottanutkaan, ellei se
olisi ensimmäinen ”kylä”, jossa haistelimme venäläistä ilmapiiriä. Totisesti
huomasimme heti tuleemme ulkomaille, sillä ero Suomen ja Venäjän välillä oli
todella silmiin pistävä. Kun sitten hieman paneuduimme kaupungin historiaan,
täytyi todeta, että kyllä Wärtsilä on paljon muutakin kuin rajanylityspaikka,
vaikka suomalaiset ovat se lähinnä sellaisena tunteneetkin.
Wärtsilä on myös varsin
tunnettu teollisuudestaan, ja kantaahan sen kunniakasta nimeä edelleen eräs
Suomen merkittävimmistä yrityksistä.
Ensimmäiset varmat
merkinnät kunnan asutuksesta löytyvät 1400- luvun verokirjasta, mutta arkeologisissa
kaivauksissa on voitu todeta tällä alueella asutun jo ajanlaskumme alussa, eli
noin 2000 vuotta sitten. Kyse on siis todella vanhasta kaupungista, jonka
venäläiset onnistuivat tuhomaan peräti kahdesti.
Kaupunki kehittyi varsin nopeasti heti Suomen itsenäistyttyä,
mutta talvisodan aikana venäläiset onnistuivat tuhomaan sen lähes
täydellisesti. Moskovan rauha solmittiin 13.03.44 ja Wärtsilä jouduttiin
luovuttamaan jälleen Venäjäll,e ja alkoi uudelleenrakennetun Wärtsilän toinen
evakuointi, vaikka Neuvostoliitto ei koskaan sitä sodassa
valloittanutkaan. Välirauhassa 19.09.44
jätettiin voimaan Moskovan rauhansopimuksen rajat, mutta kun lopullinen rauha
tehtiin 1947, niin Wärtsilä määrättiin kuuluvaksi Neuvostoliitolle. Kaiken
kaikkiaan Wärtsilä oli siis menettänyt 2/3 alueistaan samoin kun lähes saman
verran asukkaistaan. Lähes 200 miestä oli menetetty talvi- ja jatkosodassa tällä
alueella. Näiden tapausten muistolaatta löytyy nykyisen Värtsilän kirkosta.
Moni muistelee Wärtsilän kunniakasta menneisyyttä kaiholla,
eikä ole ihme, jos toiveet Karjalan palauttamisesta nousevat silloin tällöin
esille. Wärtsilän luovutus oli ehkä selkeimpiä osoituksia
rauhanneuvottelijoittemme lepsuilusta, sillä Neuvostoliiton vaatimukset
Wärtsilän luovuttamisesta eivät perustuneet mihinkään muuhun kuin
ahneuteen. Tuskin yksikään Venäjän
Wärtsilän asukas haluaisi asua niin alkeellisissa oloissa kuin nyt on pakko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti