torstai 8. elokuuta 2013

Wärtsilä



Tuskinpa minä tätä Wärtsilää olisin tähän kaupunkien kavalkadiin mukaan ottanutkaan, ellei se olisi ensimmäinen ”kylä”, jossa haistelimme venäläistä ilmapiiriä. Totisesti huomasimme heti tuleemme ulkomaille, sillä ero Suomen ja Venäjän välillä oli todella silmiin pistävä. Kun sitten hieman paneuduimme kaupungin historiaan, täytyi todeta, että kyllä Wärtsilä on paljon muutakin kuin rajanylityspaikka, vaikka suomalaiset ovat se lähinnä sellaisena tunteneetkin.

Wärtsilä on myös varsin tunnettu teollisuudestaan, ja kantaahan sen kunniakasta nimeä edelleen eräs Suomen merkittävimmistä yrityksistä.

Ensimmäiset varmat merkinnät kunnan asutuksesta löytyvät 1400- luvun verokirjasta, mutta arkeologisissa kaivauksissa on voitu todeta tällä alueella asutun jo ajanlaskumme alussa, eli noin 2000 vuotta sitten. Kyse on siis todella vanhasta kaupungista, jonka venäläiset onnistuivat tuhomaan peräti kahdesti.

Kaupunki kehittyi varsin nopeasti heti Suomen itsenäistyttyä, mutta talvisodan aikana venäläiset onnistuivat tuhomaan sen lähes täydellisesti. Moskovan rauha solmittiin 13.03.44 ja Wärtsilä jouduttiin luovuttamaan jälleen Venäjäll,e ja alkoi uudelleenrakennetun Wärtsilän toinen evakuointi, vaikka Neuvostoliitto ei koskaan sitä sodassa valloittanutkaan.  Välirauhassa 19.09.44 jätettiin voimaan Moskovan rauhansopimuksen rajat, mutta kun lopullinen rauha tehtiin 1947, niin Wärtsilä määrättiin kuuluvaksi Neuvostoliitolle. Kaiken kaikkiaan Wärtsilä oli siis menettänyt 2/3 alueistaan samoin kun lähes saman verran asukkaistaan. Lähes 200 miestä oli menetetty talvi- ja jatkosodassa tällä alueella. Näiden tapausten muistolaatta löytyy nykyisen Värtsilän kirkosta.

Moni muistelee Wärtsilän kunniakasta menneisyyttä kaiholla, eikä ole ihme, jos toiveet Karjalan palauttamisesta nousevat silloin tällöin esille. Wärtsilän luovutus oli ehkä selkeimpiä osoituksia rauhanneuvottelijoittemme lepsuilusta, sillä Neuvostoliiton vaatimukset Wärtsilän luovuttamisesta eivät perustuneet mihinkään muuhun kuin ahneuteen.  Tuskin yksikään Venäjän Wärtsilän asukas haluaisi asua niin alkeellisissa oloissa kuin nyt on pakko. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti