Väärässä tilastossa

On totta, että työllisyyttä kuvaavissa tilastoissa maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten määrä on suhteellisesti yliedustettuna. Tästähän rasistit ovat saaneet vettä myllyynsä väittäessään, että kyseinen ihmisryhmä on jotenkin taloudellinen rasite.

Tältähän se vaikuttaa, jos tilastojen lukutaito on täysin olematon, jota ruokkii myös tietämättömyys.

Tosiasiahan on, että vertailuryhmä on väärä, kun verrokkina ovat täysikäiset suomalaiset, jotka ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi.  Tosihan on, että työvoimatoimistoista ei löydy oikeaa verrokkityhmää esimerkiksi pakolaisille. Tosiasiassahan heidät pitäisi sijoittaa ryhmään vastasyntyneet, peruskoululaiset tai opiskelijat. Emmehän me heitäkään sijoita työttömien ryhmään ennen kuin he ovat työttömiksi ilmoittautuneet.

Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, ei hänelle anneta aikaa edes kielen oppimiseen, vaan hän on välittömästi työvoimatoimiston tilastoissa, ilman että hänellä on tosiasiallisia edellytyksiä työskennellä Suomessa. Ehkäpä maahanmuuton vastustajat yllättyvät siitä tosiasiasta, että saatuaan kotoutumiskoulutuksen ja opittuaan jonkin verran kieltä, he ovat yleensä hyvin kysyttyä työvoimaa. Lähes kaikki ovat töissä oltuaan 3-5 vuotta Suomessa. Monelle saattaa olla yllätys, että kaikki ovat hyvin työhaluisia ja monet jo kotimaassaan korkeasti koulutettuja. Toki näille korkeasti koulutetuille on usein vaikeaa löytää koulutustaan vastaavaa työtä, koska se on kielitaidon vuoksi vieläkin haastavampaa kuin monessa vähemmän vaativassa tehtävässä. 

Nämä ”mamut” eivät kuitenkaan suhtaudu työhön yhtä nirsosti kuin vastaavasti koulutetut suomalaiset, jotka katsovat arvoaan loukattavan, jos heile tarjotaan jotain muuta kuin oman ammatin työtä.

Tunsin Helsingissä kadunlakaisijana työskennelleen professorin, joka auliisti myönsi, että kyseessä oli se työ, jota hän sillä hetkellä pystyi tekemään.  En oikein osaa uskoa, että suomalainen moiseen suostuisi.

Kotokoulutuksen läpäisseet ja kielitaitoiset ulkomaalaiset työllistyvät yleensä hyvin, mutta tuo väärään verrokkiryhmään joutuminen saa asian näyttämään hieman toiselta.

Henkilökohtainen kokemukseni kertoo myös tuon työllistymisen puolesta. Tunnen vähintään sata ulkomaalaista, jotka lähes kaikki ovat työssä. Tunnen myös arviolta tuhat suomalaista, joista moni on työttömänä. No, noita tilastoja ei laadita tietenkään minun tuntemista ihmisistä, mutta jos laadittaisiin, niin tulos olisi varmaan päinvastainen kuin nyt oletetaan.

Kun suomalainen tulee maahan - siis syntyy - kestää keskimäärin parikymmentä vuotta ennen kuin hän on työelämän käytössä. Kun mamu tulee maahan, on sama viive korkeintaan viisi vuotta.  ”Mamu” merkitään työttömien kirjoihin kuitenkin heti maahan tultuaan.  Eikö siis olisi loogista, että myös vastasyntyneet merkittäisiin noihin tilastoihin?  Mitä luulette - olisivatko tilastot silloin oikeudenmukaisia?  No ehkä eivät, mutta ainakin ne olisivat vertailukelpoisia.

Annetaan kuitenkin lapsille kasvun rauha ja ”mamuille” aikaa kotoutumiseen.  Ihan varmasti kaikista on loppupeleissä hyötyä.