Ruotsin vaalit

Varsin merkilliset ja merkitykselliset vaalit pidettiin viikonvaihteessa Ruotsissa. Eihän sen asian pitäisi minulle kuulua, mutta kun itsekin olin elintaopakolaisena Ruotsissa joskus menneinä aikoina, niin en ihan kylmäksi jäänyt.

  

”Perusruotsalaiset” saivat kohtuuttoman suuren äänisaaliin, vaikka 80% kansasta oli sitä mieltä, että ei missään tapauksessa.  Halla-ahokin riemuitsi siitä, että nämä natsimieliset pääsevät kuitenkin häiriköimään Ruotsin politiikkaa, vaikka kukaan ei halua tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  En todella ihmettele, jos puolue vähänkin muistuttaa nyky-perussuomalaisia.  Yksikään vastuullinen puolue ei taida oikein heidänkään kanssa sopia enää samaan hallitukseen. Se on yksinkertaisesti niin, että halla-aholaiset eivät ole enää sama perussuomalaiset. joita minäkin aikanani äänestin, joten on ihan turhaa syyttää sinisiä mistään loikkauksesta. Kyllä se oikeasti oli niin, että ”persut” loikkasivat alkuperäiseltä linjalta ja veivät mennessään sekä nimen että rahat.  Sinisille jäi vain aate ja vastuunkanto.

Samaan virheeseen sorrutaan näköjään Ruotsissa kuin on sorruttu Suomessakin. Maahanmuuttajat niputetaan kaikki samaan pakettiin -  pakolaisnimikkeen alle.  Jos asia todella olisi näin, niin pitäisi vain todeta, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista on pakolaisena ulkomailla. Ruotsissakin heitä on lähes puoli miljoonaa.

Kuulin, kuinka eräs ”nykypersu” kysyi, että haluammeko me samanlaisia lähiöitä kun Ruotsissa. Ei tainnut herra huomata, että sellaisiahan meillä on paljon enemmän kuin Ruotsissa: suurin osa suomalaisia. Kokemuksesta voin kertoa, että suurin osa Ruotsin lähiöiden häiriöistä on suomalaisten aikaansaamia. Ruotsista katsottuna myös suomalaiset ovat ulkomaalaisia.  Olen usein toistellut täällä ruotsalaisten lehtien otsikointia”En finne igen”.  Näinhän se meni melkein aina, kun joku rikos tai hässäkkä oli tapahtunut.  Jossakin vaiheessa viranomaisia ja lehdistöä kiellettiin julkaisemasta rikollisten kansallisuutta.  Kyllä minä ymmärsin niin, että se tapahtui suomalaisten suojaksi.

Ei tuo aikani Ruotsissa minullekaan mitään herkkua ollut, mutta luulen kuitenkin ymmärtäneeni, mitä maassa oikeasti tapahtui. Ulkomaalaista työvoimaa tarvittiin, aivan kuten sitä tarvitaan nyt Suomessakin, mutta osa kansasta ei sitä ymmärtänyt. Se kostautui osittain suomalaisvihamielisyytenä ja luultavasti suomalaisten syyksi pantiin kaikki, mistä meitä oli mahdollista syyttää.

No Suomessa ei ole montaa ruotsalaista, mutta muut ulkomaalaiset ovat nyt joutuneet samaan asemaan kuin suomalaiset aikoinaan Ruotsissa. Se on ”mamun” vika, jos vain mahdollista vähänkin syyttää. Eivät toki kaikki suomalaiset ajattele niin, mutta etupäässä kyse on melkolailla kotioloissaan viihtyneistä suppeakatseisista ”persuista”, joiden ulkomaankokemus rajoittuu Tukholmaan tai Haaparantaan.  Tosiasiassa en ole tavannut yhtään suomalaista, joka käsi sydämellä voisi sanoa, että hänelle on ollut haittaa ulkomaalaisista.

Toki näin oli myös Ruotsissa, jossa koetin puhua suomalaisten puolesta.

Kerroin taas näitä ulkomaalaiskokemuksiani,  ehkä siksi, että koetin ymmärtää Ruotsin vaalien tulosta.  Tosiasiahan lienee, että aina on muukalaisvastaisuutta ja tuo ”perusruotsaisten” saama ääniosuus ilmaisee juuri sen luvun, joka kansasta kuuluu tuohon ryhmään.  Tämä porukka ei juurikaan välitä varsinaisesta politiikasta tuon taivaallista, kunhan saa kurkku suorana huutaa omaa agendaansa.

Totta on, että en minäkään pidä rikollisista ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että meillä on niitä riittävästi omasta takaa, joten sellaisia ei tarvita enää mistään muualta. Tässäkin suhteessa pitäisi kuitenkin säilyttää oikeudenmukaisuus. Maassa maan tavalla ja kaikkia rikollisia kohdellaan Suomen lain mukaan. Jos rikollinen on ulkomaalainen, niin tuomio Suomessa ja rangaistusta kärsimään sinne, mistä on tullutkin.

Turun tapauksen kaltaisia sekoamisia täällä tapahtuu erittäin harvoin, eikä suomalaisten keskuudessa mitenkään vähempää kuin ulkomaalaistenkaan joukossa.

Se nyt vaan on niin, että ihminen on ihminen, olipa syntynyt missä vaan.  Kovat kokemukset saattavat heijastua elämään, eikä asialla ole mitään tekemistä kansallisuuden kanssa. 

Joillekin ihmisille uskonto luo turvallisuuden tunnetta, eikä heiltä pitäisi sitä edes yrittää viedä.

Ruotsi on vaalinsa käynyt.  ”Perusruotsalaiset” saivat yllättävän suuren äänisaaliin, mutta meidän ei pitäisi ainakaan opiksi siitä ottaa.  Jos minä olisin ”Kempeleen kuningas”, kieltäisin nuo natsitaustaiset puolueet.