Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi

Jumala on antanut käskynsä, näin opettaa meille Raamattu, jota me useimmat pidämme pyhänä kirjana. Yksi näistä suurista käskyistä kuuluu: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.”

  

Politiikka nimetään virallisesti ”yhteisten asioiden hoitamiseksi”. Sellaista se ei kuitenkaan aina ole, vaan siihen liittyy myös valtava vallanhimo. Monet sellaisetkin, joita ei tippaakaan kiinnosta yhteinen menestys, pyrkivät kahmimaan valtaa päästäkseen politiikan vihreälle oksalle. Ruminta tässä on tosiasioiden unohtelu, vääristely tai peräti tuo synneistä pahin: valehtelu.

Se, mitä tapahtuu yksityisellä tasolla, on kyllä sinänsä rumaa ja tuomittavaa, mutta sen kansallinen vaikutus on varsin vähäinen. Kokonaan toinen asia on, jos joku puolue ottaa jonkun asian vaaliteemakseen, tulisi silloin olla ehdottoman tarkka siitä, että jokainen sana on totta.

Sen verran olen politiikkaan minäkin aikoinani sotkeutunut, että kyllä minä mieleni pahoitin, kun puolue, jonka ohjelmaa pidin aikoinani hyvänä, otti vaaliteemakseen maahanmuuton. En oikeastaan niinkään siitä vetänyt henkeä, että puolue otti tämän teemakseen, vaan siitä, että julkisuuteen ruvettiin tuomaan asioita, joiden paikkansapitävyyttä oli syytä epäillä, puhumattakaan siitä, että julkisuudessa esitettiin todella totuudenvastaisia väitteitä.

On totta, että ulkomaalaisten Suomessa tekemät rikokset ovat kantasuomalaisiin verrattuna ja asukaslukuun suhteutettuina noin 1,6-kertaiset. Ottaen huomioon, että sosiaaliset lähtökohdat ovat usein kantasuomalaisiin verrattuna todella paljon huonommat, ei tuo luku nyt niin ihmeelliseltä vaikuta. Kun tuota 1,6-kertaista lukua aletaan verrata ikäkuokkiin, joiden tiedetään yleensä sortuvan rikoksiin, putoaakin luku jo hyvin lähelle samaa kun kantasuomalaisissa.

Oikeustilastollinen vuosikirja kertoo, että suurimmat rikoksia tehneet ulkomaalaiset sijoittuvat naapurimaihimme. Joukosta erottuvat selkeästi venäläiset ja virolaiset, joiden kontolle voidaan nimetä suurin osa rikoksista. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat ruotsalaiset, joiksi on laskettava myös suomalaissyntyiset Ruotsin kansalaiset, joiden osuus ruotsalaisista on ylivoimaisen suuri. Jos vertailua suoritettaisiin suomalaissyntyisten ja etnisten ulkomaalaisten kesken, saattaisikin käydä niin, että ulkomaalaiset olisivatkin huomattavasti lainkuuliaisempia kuin suomalaiset.

Missään tapauksessa ei voida sanoa, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset olisivat sen rikollisempia kuin suomalaisetkaan.

Mitkään tilastolliset tosiasiat eivät tue tätä väitettä, vaan se on todellakin ”väärä todistus lähimmäisestä”.

Tosiasia on myös se, että vain 50 % rikoksiin syyllistyneistä ulkomaalaisista on henkilöitä, joilla on myös pysyvä asuinpaikka Suomessa. Se toinen 50,% on sitten ihmisiä, jotka käyvät ”keikkailemassa” Suomessa. Tuskinpa heitä kukaan tänne haluaa, mutta rasistiset maahanmuuton vastustajat eivät saa käyttää heitä esimerkkeinä maahanmuuton haitoista.

On myös totta, että maahanmuuton hyötyjä ja haittoja ei ole aikoihin tutkittu. Viimeksi suoritettu tutkimus osoitti lievää plussaa, mutta aivan selvää on, että vaikka kaikki Suomen naiset ryhtyisivät välittömästi synnytystalkoisiin, ei huoltotasettamme pysty syntyperäinen väestön lisäys täyttämään kuin aikaisintaan 20 – 30 vuoden kuluttua. Sitä ennen me tarvitsemme maahanmuuttoa.

Maahanmuutosta ja sen vaikutuksista ei saa antaa valheellista kuvaa siitäkään huolimatta, vaikka syystä tai toisesta saattaisimmekin sitä vastustaa. Tilastoista voimme olla mitä mieltä tahansa, mutta kohtuullisen varmaa on, että ne ovat tarkempia ja totuudenmukaisempia kuin kujilla kuulemamme möläytykset tai joidenkin rasistien ”ulostulot.”