Siniset elävät ja voivat hyvin

Sinisten kuntavaaliseminaari pidettiin viikonvaihteessa 29.-30.8.2020  Saarijärvellä, jossa oikein totesin, kuinka hienoista ihmisistä on kysymys. Oli täysin selvää, ettei tuo porukka voinut enää hengittää nykyisten ”persujen” kanssa samaa ilmaa. Näyttäähän se vaikeaa olevan kaikilla muillakin. Oikeasti minun tehtäväni ei ole moittia toisia puolueita ja koetan nytkin välttää sitä, mutta joitakin asioita on joskus oikaistava. Totta on, että osa vanhan puolueen jäsenistä päätti erota puolueesta, koska se ei enää ollut aatteeltaan se Timo Soinin perustama Perussuomalaiset, vaan oli liukunut kauas pois. Puolueesta lähteneet perustivat uuden eduskuntaryhmän, joka myöhemmin muodostui vanhan vennamolaisen linjan mukaiseksi puolueeksi.

 Puoluesihteeri Jari Turpeinen, puheenjohtaja Kari Kulmala, 1. varapuheenjohtaja Tiina Ahva

 

Useimmat puolueet haluavat toimia hallituksessa. Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen oli selvää, että ”halla-aholaiset” aatteet eivät hallitukseen kelpaa. Uuden puolueen perustaminen oli siis lähes välttämätön. Näin taattiin jatko Sipilän hallitukselle ja löydettiin koti myös alkuperäisille perussuomalaisille. 

Kun nyt sain olla mukana sorvaamassa sinisten kunnallisvaaliohjelmaa, tulin todella surulliseksi suomalaisten puolesta. Eduskuntavaaleissa kansa oli jättänyt pois ne edustajat, jotka todella olisivat ajaneet suomalaisen ihmisen asiaa. Myös pätevät ja kokeneet ministerit jätettiin työttömiksi, vaikka nämä olivat hoitaneet tehtävänsä todella hyvin.

Ei ollut meillä ”vappusatasia” eikä niitä haluttu luvata, kun niitä ei kerran ollut. Mahtoikohan Rinteelläkään olla, kun en tunne ketään, joka olisi sen saanut. Toki se minullekin olisi kuulunut, mutta omalta kohdaltani en asiaa ihmettele, sillä jo ennen vaaleja ilmoitin, että minun sataseni saa antaa jollekin, joka on enemmän sen tarpeessa.  Saattaa olla, että edes sitä satasta ei ollut, sillä ei kukaan ole tullut kiittämään.

En halua vuotaa julkisuuteen nyt sorvattua ohjelmaa, joka julkaistaan sopimuksen mukaan. Se ei kuitenkaan ole mikään lupausten kupla, vaan todellinen ihmisten parhaaksi sorvattu menettelytapaohje niiden noudatettavaksi, jotka tulevat valituksi valtuustoihin.

Siniset haluavat politiikkaan realismia ja rehellisyyttä. 

Minä, joka olen ollut mukana jo Veikko Vennamon ajoista lähtien, tuon tähän omana kommentinani Veikon mielilauseen” ”Rötösherrat kuriin”.  Rohkenen väittää, että tällä viitattiin jo silloin nousevaan korruptioon.  Suomi ei todellakaan ole maailman vähiten korruptoitunut maa, mutta meillä on onnistuttu naamioimaan korruptio hieman sivistyneempään muotoon. Joku lahjaksi saatu polkupyörä ei suinkaan ole sieltä pahimmasta päästä.

Olin aikoinani erään kunnan tarkastuslautakunnan varajäsenenä ja osallistuin silloin tällöin kokouksiin. Huomioitavaa oli, että lähes joka kerran, kun olin mukana oli pohdinnan alla, miten tulee reagoida siihen ja siihen rikkomukseen.  Yleensä ei reagoitu mitenkään, joten tuli hyvin turhautunut olo.

Miksi näitä sääntöjä laaditaan, jos niitä ei noudateta? Voiko mihinkään enää luottaa?

Minä uskon, että mitä enemmän sinisiä tulee valtuustoihin, sitä rehellisempää on suomalainen kunnallispolitiikka. Ehkä siitä voidaan sitten nousta myös valtiollisella tasolla.

”Rötösherrat kuriin” ja kuntiin tekemisen meininkiä.

 Kuvassa selin 3. varapuheenjohtaja Ari Jalonen