Haukutaan hallitusta

Olen jo elänyt suhteellisen pitkän elämän ja usean hallituskauden aikana. Maassa on ollut vasemmistolaisia, kepulaisia ja oikeistohallituksia. Tietysti myös sinipunahallituksia, ja kaikilla tuntuu olevan se yhteinen tekijä, että hallitusta haukutaan. Onhan se tavallaan hyvä, sillä hallitus koostuu poliitikoista, ja hehän ovat valinneet tuon kärsijän osan, joten heidän on myös kritiikkiä kestettävä. Yllätys ei ole myöskään se, että useimmiten hallitus saa löylyä opposition kannattajilta, mutta näyttää joukkoon sopivan myös niitä, jotka räksyttävät ihan ilokseen. Näin some-aikana se on helppo havaita lukemalla facebookia tai muita vastaavia tietolähteitä.

 

Minä en varsinaisesti hauku ketään, mutta moitin systeemiä, kuten aina. Minun mielestäni on kohtuutonta, että ministeri voi olla samanaikaisesti myös kansanedustaja, vaikka nimenomaan eduskunta joutuu silloin tällöin äänestämään hallituksen luottamuksesta. Minä tosin en usko, että olisin sopiva ministeriksi, mutta pahaa pelkään, että äänestykseen joutuessani pitäisin itseäni pätevänä. Olisiko tuo nyt ihme, kun tiedetään, että Suomessa ei ministerille ole asetettu oikein mitään pätevyysvaatimuksia.  Käytännössä tuntuu olevan vain yksi vaatimus, ja se on juuri se, jonka haluaisin poistaa. Ministeriksi valitaan useimmiten kansanedestaja, vaikka hyvin tiedetään, että puolueet ovat täynnä eri alojen asiantuntijoita, joista saataisiin huomattavasti osaavampi hallitus.

Sen verran poliittisesti suuntautunut olen minäkin, että vasemmistovetoiset hallitukset eivät useinkaan ole olleet minun mieleeni, mutta nyt tuntuu olevan poikkeus.  Nykyisessä vaikeassa tilanteessa Sanna Marinin hallitus on onnistunut loistavasti. Pääsääntöisesti on asioihin tartuttu ripeästi ja tiedotuspolitiikka on ollut avointa. Sattuu jopa niin, että ministerillä on kohtuullisen hyvä koulutus, nuoruudesta huolimatta.  Olenkohan minä liikaa naisista tykkäävä, kun minun mielestäni kauneus ei ole haitta ministerilläkään, jos vaatimukset muilta osin ovat kunnossa.  Minä toki olin tyytyväinen myös Sipilän hallitukseen, vaikka en ihan kaikesta tykännytkään, nousimme kuitenkin kuopasta ylös.  Tässäkään tapauksessa tykkäämättömyys ei johtunut puolueesta, sillä en toki ole kepunkaan kannattaja.

Näyttää siis olevan, että moitteita tulee jokaiselle hallitukselle, vain haukkujat vaihtuvat.

Suomalaisen politiikan nurja puoli saattaa taas näyttäytyä.  Vastuullisten asioiden hoitajien kannatus vähenee ja räksyttäjät saavat jostakin tukea. Meidän monipuoluejärjestelmämme on ehkä sittenkin liian monipuolueinen.  Näyttää siltä, että äärioikeisto on poliittisesti suosituin, vaikka vastustajia on liki 80%.  Tämä selittyy vain sillä, että vastustajat ovat jakautuneet liian moneen leiriin kaikenlaisten pikkuerojen vuoksi. 

Haukutaan vain hallitusta, vaikka se todennäköisesti yrittää parhaansa. Onneksi ei mukana ole natsimielisiä räksyttäjä, sillä silloin me todella olisimme pulassa.  Kyllä minä toivon, että kansakin sen ymmärtää, viimeaikaiset mielipidemittaukset tuovat jo hieman valoa tähänkin tilanteeseen.

Tuskinpa tässä tilanteessa mikään hallitus olisi parempaan pystynyt.