sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Tarpeettomat tuulimyllyt

Niin, tarpeettomiahan ne nykyisin ovat ja jopa haitallisia nykyisessä käytössään, siis sähköä tuottavina laitoksina. Se haitallisuus näkyy selvästi ainakin kolmella tavalla. Pahinta kaikessa on tietysti se, että myllyt lähettävät hyvin matalataajuista, ihmiskorvalle kuulumatonta ääntä, joka kuitenkin vaikuttaa ihmisten ja eläinten elimistöön haitallisesti. Tästä on myös lääketieteellistä näyttöä, jota Suomessa on kuitenkin vähätelty ja jopa lakaistu maton alle, vaikka kukaan ei ole pystynyt kumoamaan sitä.






Tästä pääsemmekin toiseen haittaan. Tiedetään tuulivoimayhtiöiden käyttävän suuria rahasummia kritiikin hiljentämiseen. On keretty jo luulla, että Suomi on vain vähän korruptoitunut maa, mutta tuulivoimayhtiöt ovat nostaneet lahjontakulttuurin taas pinnalle. Medialle maksetaan vaikenemisesta ja yhtiöille maitaan vuokranneille maanomistajille tarjotaan ylisuuria vuokrasopimuksia, joissa kuitenkin kielletään tuulivoimalle kielteiset mielipiteet.  En tiedä, miten asiantuntijat on saatu hiljaiseksi, mutta ihmettelen suuresti, että lääkärit ja insinöörikunta ovat olleet julkisuudessa melko vaitonaisia, vaikka on oletettavaa, että tuulimyllyjen haitallisuus on yleisesti tiedossa. Ulkomailla on kyllä lääkäreitä, jotka ovat asiaan tarttuneet, mutta asia e ole kiinnostanut meidän omaa lääkärikuntaa, vaikka näytöt ovat melko vääjäämättömiä. Kyllä tämäkin hieman lahjonnalle haiskahtaa, vaikka varsinaista näyttöä minulla ei tästä asiasta ole. 

En tiedä, onko lahjonta ylettynyt jo kuntien päätöksentekijöihin, vai luottavatko yhtiöt omien lobbareidensa kykyyn vakuuttaa keskinkertaisella osaamisella varustettuihin poliitikoihin, sillä yhtään yksittäistä lahjontatapausta en tiedä.  Ei siis yksittäiseen ihmiseen, vaikka toki tiettyihin ryhmittymiin.

Tämä tuulivoimayhtiöiden harjoittama lahjontakulttuuri saastuttaa omalla tavallaan myös meidän poliittisen kulttuurin.

Kolmas selkeä haitta on raha.  Halutessaan tuulivoimalla tuotetun sähkön vaikuttavan edulliselta turvautuvat tuulivoimayhtiöt selkeään valehteluun väittäessään tuulivoimalan käyttöiäksi 25 vuotta.  Voi olla, että jossakin on joku yksittäinen mylly pyörinytkin yli 20 vuotta, vaikka minä en sellaisesta ole kuullut. Tosiasiassa kuitenkin käytössä olleiden ja olevien voimaloiden keski-ikä on vain alle 14 vuotta.  Yleensäkin kustannuksia aletaan laskea vasta sitten, kun myllyt on jo pystytetty, jolloin se kansantaloudellisesti suurin kustannus jää kokonaan pois.  On muistettava, että tuulivoimalat rakennetaan lähes kokonaan ulkomailla ja ulkomaalaisella työvoimalla. Suomalaisten osuudeksi jää yleensä vain maansiirtotyöt, loppupätkän kuljetukset ja betonin valu.

Lopuksi vielä vihreiden mieliaiheeseen - jäteongelmaan. Tuulivoimaloiden jäteongelmat ovat todellisia ongelmia ja ovat moninkertaisia esimerkiksi ydinvoimaloiden tuottamiin ongelmiin nähden. Tuulivoimaloiden purkujätteiden hävittäminen on täysin ratkaisematta, sillä esimerkiksi myllyn siipiä ei yksikään jäte-firma toistaiseksi ota vastaan.  Kun viimeksi kävin Kalajoella, siellä puretun myllyn siivet lepäsivät edelleen maston juurella.  Voi olla, että ovat nyt jo häipyneet, mutta se tuskin on kuitenkaan ongelman kokonaisratkaisu.


Melkoinen ympäristöriski piilee myös ns. tuulipuiston tuhansissa öljylitroissa.

Olen kirjoittanut blogeja kaiken maailman asioista. Usein omia mielipiteitäni, enkä varmaankaan ole kaikkien alojen asiantuntija, mutta tuulivoima-asiassa pidän itseäni asiantuntijana.

Olen hyvin koulutettu DI ja työskennellyt energia-alalla. Tuskinpa piilevä dementia on kokonaan huuhtonut osaamistani pois.

En ole myöskään tuulivoiman vastustaja. Se on ihan hyvä apu purjehduksessa ja pyykin kuivatuksessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti