Tästä pääsemmekin toiseen haittaan. Tiedetään
tuulivoimayhtiöiden käyttävän suuria rahasummia kritiikin hiljentämiseen. On
keretty jo luulla, että Suomi on vain vähän korruptoitunut maa, mutta
tuulivoimayhtiöt ovat nostaneet lahjontakulttuurin taas pinnalle. Medialle
maksetaan vaikenemisesta ja yhtiöille maitaan vuokranneille maanomistajille
tarjotaan ylisuuria vuokrasopimuksia, joissa kuitenkin kielletään tuulivoimalle
kielteiset mielipiteet. En tiedä, miten
asiantuntijat on saatu hiljaiseksi, mutta ihmettelen suuresti, että lääkärit ja
insinöörikunta ovat olleet julkisuudessa melko vaitonaisia, vaikka on
oletettavaa, että tuulimyllyjen haitallisuus on yleisesti tiedossa. Ulkomailla
on kyllä lääkäreitä, jotka ovat asiaan tarttuneet, mutta asia e ole kiinnostanut
meidän omaa lääkärikuntaa, vaikka näytöt ovat melko vääjäämättömiä. Kyllä
tämäkin hieman lahjonnalle haiskahtaa, vaikka varsinaista näyttöä minulla ei
tästä asiasta ole.
En tiedä, onko lahjonta ylettynyt jo kuntien
päätöksentekijöihin, vai luottavatko yhtiöt omien lobbareidensa kykyyn
vakuuttaa keskinkertaisella osaamisella varustettuihin poliitikoihin, sillä
yhtään yksittäistä lahjontatapausta en tiedä.
Ei siis yksittäiseen ihmiseen, vaikka toki tiettyihin ryhmittymiin.
Tämä tuulivoimayhtiöiden harjoittama lahjontakulttuuri
saastuttaa omalla tavallaan myös meidän poliittisen kulttuurin.
Kolmas selkeä haitta on raha. Halutessaan tuulivoimalla tuotetun sähkön
vaikuttavan edulliselta turvautuvat tuulivoimayhtiöt selkeään valehteluun
väittäessään tuulivoimalan käyttöiäksi 25 vuotta. Voi olla, että jossakin on joku yksittäinen
mylly pyörinytkin yli 20 vuotta, vaikka minä en sellaisesta ole kuullut.
Tosiasiassa kuitenkin käytössä olleiden ja olevien voimaloiden keski-ikä on
vain alle 14 vuotta. Yleensäkin
kustannuksia aletaan laskea vasta sitten, kun myllyt on jo pystytetty, jolloin
se kansantaloudellisesti suurin kustannus jää kokonaan pois. On muistettava, että tuulivoimalat
rakennetaan lähes kokonaan ulkomailla ja ulkomaalaisella työvoimalla. Suomalaisten
osuudeksi jää yleensä vain maansiirtotyöt, loppupätkän kuljetukset ja betonin
valu.
Lopuksi vielä vihreiden mieliaiheeseen -
jäteongelmaan. Tuulivoimaloiden jäteongelmat ovat todellisia ongelmia ja ovat
moninkertaisia esimerkiksi ydinvoimaloiden tuottamiin ongelmiin nähden.
Tuulivoimaloiden purkujätteiden hävittäminen on täysin ratkaisematta, sillä
esimerkiksi myllyn siipiä ei yksikään jäte-firma toistaiseksi ota vastaan. Kun viimeksi kävin Kalajoella, siellä puretun
myllyn siivet lepäsivät edelleen maston juurella. Voi olla, että ovat nyt jo häipyneet, mutta
se tuskin on kuitenkaan ongelman kokonaisratkaisu.
Melkoinen ympäristöriski piilee myös ns. tuulipuiston
tuhansissa öljylitroissa.
Olen kirjoittanut blogeja kaiken maailman asioista. Usein
omia mielipiteitäni, enkä varmaankaan ole kaikkien alojen asiantuntija, mutta
tuulivoima-asiassa pidän itseäni asiantuntijana.
Olen hyvin koulutettu DI ja työskennellyt
energia-alalla. Tuskinpa piilevä dementia on kokonaan huuhtonut osaamistani
pois.
En ole myöskään tuulivoiman vastustaja. Se on ihan
hyvä apu purjehduksessa ja pyykin kuivatuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti