Berliinin muuri

Saksan kansa on elänyt vuosia muurin varjossa. Berliinin muuri oli eläessään Saksan kansan suuri häpeäpilkku, joka helposti liitettiin Hitlerin Saksaan. Kiistattahan se olikin jonkinlainen seuraus diktaattorin valtakaudesta ja Saksan häviämästä sodasta. Ilman Hitlerin valtakautta Saksaa ei koskaan olisi jaettu ja ilman Saksan jakoa ei Berliinin muuria olisi koskaan rakennettu. Hyvä vai huono asia…. vai voi.

Vaikea sanoa, mutta varmaa on että muuri on ollut suuri matkailunähtävyys ja melkoinen rakennustyö, joskin sen olemassaolokin on vaatinut aikoinaan satoja uhreja. Jos yritti Hitler aikoinaan maailman valloitusta ja ihannevaltion rakentamista, niin eipä paljon jäänyt jälkeen toinen diktaattori ja maailman valloittaja Stalin.  Ei saanut Josef prinsessaa, mutta otti haltuunsa puolet valtakuntaa. Ikävä vain, ettei Saksan kansa suosiolla ymmärtänyt maailman parhaan utopian etuja, vaan pyrki sinnikkäästi kapitalistisen riiston uhreiksi länteen. Tiedätte varmaan mistä puhun … Itä- ja Länsi-Saksasta. Kun kansa oli massoittain paennut rajan länsipuolelle, päätti Itäosan johtajaksi nimetty Walter Ulbricht, että raja on nyt suljettava. Tuskin muuria sentään rakennettiin yhdessä yössä, mutta raja suljettiin melko tiiviisti 12.08.1961.

Itä-Saksan kansaa oli ”kidutettu” vuosikausia pitämällä heidät rajalinjojen takana, samanaikaisesti kun lännessä kansa näytti voivan hyvin ja vaurastuvan jatkuvasti. Ei ollut siis mikään ihme, että kansa yritti paeta länteen. Ettei nyt jaetun maan puolikas kokonaan tyhjenisi, päättivät Itä-Saksan viranomaiset siis sulkea Berliinin itäisen vyöhykkeen kokonaan tällä muurilla. Kokonaisuudessaan muuri oli 160 km pitkä. Loikkauksia länteen se ei kuitenkaan estänyt, mutta sai aikaan paljon rikollisuutta. Rikollisiksi nimittäin katsottiin suunnilleen kaikki, jotka puhuivat muuria vastaan tai suunnittelivat loikkauksia länteen. Loikkauksen toteuttamisyritykset sitten johtivatkin usein kuolemaan, josta kertovat rajalla nykyisin olevat muistokivet, joita on pari sataa. Uhrien todellista määrää tuskin koskaan tiedetään, sillä muurille ammuttujen uhrien kuolemat yleensä salattiin aina kun se vain oli mahdollista.

Lopulta Saksat kuitenkin yhtyivät 1989 ja muuri purettiin. Matkailunähtävyys se on kuitenkin yhä edelleen, sillä tuhannet turistit vuosittain kulkevat pitkin katuun merkittyä muurin linjaa ja käyvät katsomassa jäljelle jätettyä pientä pätkää. Osia aidosta muurista on myös kuljetettu muidenkin kaupunkien matkailunähtävyyksiksi.

Sellaistahan se.