Mamut, persut ja neekerit

Mikäs vika noissa nimityksissä on? Niinhän sitä sanotaan, että ”ei nimi miestä pilaa, jollei mies nimeään”. Joskus tuntuu kuitenkin, että joku ihmeellinen kolmas taho on noita nimityksiä pilannut, sillä oikeasti ei nimissä tai nimityksissä mitään vikaa ole. Kyse onkin siitä, miten me näitä nimityksiä käytämme, tai vaihtoehtoisesti miten asianomaiset itse sen kokevat.

Katselin joku aika sitten YLE :n arkistofilmejä, joissa aivan luontevasti urheiluselostaja kertoi neekereistä, eikä varmaan kenenkään mielessä käynyt ajatus, että tässä on jotain halveksittavaa tai vähättelevää. Sävy oli pikemminkin kunnioittava. Jossakin vaiheessa vain on käynyt niin, että joku taho on keksinyt, että täytyyhän tähän sisältyä jotain halveksuttavaa. Kaikenlaisia selityksiä on kyllä tarjottu, mutta ihan oikeasti en usko mihinkään niistä.

Samanlaista nimityskehitystä on paljon, sanoista joiden alkuperä on ihan looginen ja kunniallinen, ilman pienintäkään vähättelyä. Haukkumasanoiksi koetaan mm. sanat ryssä, mamu, kepu. persu, somali ja jopa pakolainenkin.

Tähän tosiasiaan heräsin eräässä kokouksessa, jossa paikalla oli eräs uus-suomalainen. Siis henkilö, joka oli muuttanut Suomeen asumaan ja oli ihan hyvä työtätekevä Suomen kansalainen. Erehdyin nimittämään häntä maahanmuuttajaksi, siis mamuksi. Aiheesta syntyi pitkä keskustelu, jonka aikana sain tietää, että monet ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat sanan ”mamu” jotenkin loukkaavana. Heidät ikään kuin erotetaan omaan kategoriaan, siitä huolimatta että he ovat asuneet kauemmin Suomessa kuin monet täällä syntyneet. Ymmärsin tätä ihmistä ja päätin samalla hetkellä, että minulle ei enää ole maahanmuuttajia eikä mamuja. Mitäpä muuttajia nämä voivatkaan enää olla, kun ovat muuttaneet jo vuosia sitten, eivätkä nyt ole mihinkään lähdössä, eli muuttamassa. Jos ihan pakko on jotenkin heidät erottaa kantaväestöstä, voitaisiin puhua vaikka uussuomalaisista.

Sanat ryssä ja somali, kuuluvat myös haukkumasanojen kategoriaan, vaikka kyseessä on tuiki tavallinen kansalaisuutta ilmaiseva sana. Tap,a jolla näitä sanoja käytetään, on tehnyt niistä loukkaavia. Tosiasiassa ei siis sana sinänsä ole loukkaava, vaan sen käyttötarkoitus.

Jokin aika sitten käytiin poliittinen keskustelu eduskunnassa käytettävästä kielestä, jossa tuomittiin mm. sanat kepu ja persut. Tosiasiassahan kyse oli hyvin kätevistä lyhennyksistä, joita kuitenkin oli käytetty jossakin yhteydessä asiattomasti ja valheellisesti. Niin kuin käytetään yhä edelleen. Sanat ovat siis menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa ja niistä oli tullut haukkumasanoja. Samalla logiikalla voisimme käyttää Kokoomuksestakin käyttää lyhennystä kako, Kansallinen Kokoomus.

Kun kadulla kävelee vastaan ihonväriltään ja piirteiltään suomalaisesta poikkeava ihminen, olen kuullut sanottavan, että siinä menee joku pakolainen. Olin aikoinani töissä Pietarsaaressa, jossa näitä ”pakolaisia” oli silloin paljon. Opetin eräässä oppilaitoksessa ja satuin tuntemaan osan näistä uussuomalaisista. Jotkut olivat oikeasti pakolaisia, mutta suurin osa ei. Mielestäni oli törkeää, että tämä nimitys annettiin ilman minkäänlaista erottelua jopa Suomessa syntyneille Suomen kansalaisille, jos nämä olivat jotain etnistä alkuperää. Tosiasia kuitenkin on, että nämä ns. maahanmuuttajat eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan kotimaan vaihtamiseen on hyvin monenlaisia syitä. Työperäinen maahanmuutto ja avioliitto ovat ehkä suurimmat syyt. Pakolaisia on maahanmuuttajista vain noin reilut 10%, joten yleistäminen on tosi typerää. Nämä pakolaisetkin jakautuvat vielä kahteen kategoriaan. YK:n antamalla mandaatilla maahan tulleet ns. kiintiöpakolaiset, jotka eivät tarvitse erillistä oleskelulupaa, sekä turvapaikan hakijat, joiden on ilmoittauduttava viranomaisille ja haettava turvapaikkaa ja oleskelulupaa. Useimmiten pakolaiset ovat täysin syyttömiä omaan asemaansa, ja ansaitsevat sen vähäisen avun, jonka me suomalaiset pystymme, tai haluamme antaa.

Mitä tällä yritän sanoa? Yritän kertoa, että kuuluipa ihminen mihin ryhmään tahansa, ei meillä ole mitään oikeutta heittää häntä kivillä, tai tässä tapauksessa halveksivilla sanoilla. Pääsääntöisesti näiden sanojen takana on täydellinen tietämättömyys. Tunnettuahan on, että mikään ei anna niin suurta varmuutta kuin juuri tietämättömyys. Tämän asian oivaltaminen sai minut hakemaan tietoa mitä ihmeellisimmistä asioista ja sitten vaan on pakko kirjoittaa näistä asioista myös blogiini. Ikävä myöntää, mutta kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista on kunnon ihmisiä, jopa parempia suomalaisia monet meistä ns. kantasuomalaisista. Olisin sanonut että perussuomalaisista, mutta kun se olisi taas leimattu jotenkin poliittiseksi kannanotoksi. Otetaan nyt sitten kantaa reilusti myös poliittisesti. Minusta nyt vaan ei ole reilua, että media on jotenkin leimannut perussuomalaiset maahanmuuttovastaisiksi, vaikka asia todellisuudessa on juuri päinvastoin. Vaimoni tekee ”viran puolesta” töitä ulkomaalaistaustaisten ihmisten parissa, ja minä ryhdyin vapaaehtoisesti avustamaan häntä, kun aikaa … ja vähän kokemustakin… oli. Tässä työssä kuulin, että Kalajoella oli vain yksi ihminen, joka oli aikaisemmin auttanut näitä uussuomalaisia. Silloin vielä välitin viis politiikasta, mutta kuulin kyllä, että hän on perussuomalainen kaupunginvaltuutettu. Minä en asiaa ihmetellyt, vaikka olin kyllä lukenut lehdistä perussuomalaisten ulkomaalaisvastaisuudesta. Sen verran persuja tunsin, että tiesin tämän tahalliseksi tai tahattomaksi asioiden vääristelyksi.

On toki totta, että myös perussuomalaisissa on ihmisiä, jotka arvostelevat meidän maahanmuuttopolitiikkaa. Minäkin kuulun niihin, sillä onhan se ihan oikeasti jostain syvältä siitä palkeilla varustetusta soittimesta. Se todella on rasistista politiikkaa, jolla ei pitäisi olla mitään sijaa nykyisessä yhteiskunnassa. Maahanmuuttopolitiikkamme antaa liian suuren vallan viranomaispäätöksille, jolloin viranomaiset henkilökohtaisella asennoitumisellaan voivat suuresti vaikeuttaa uussuomalaisten kotoutumista.

Ystäväni, kansanedustaja Pirkko Mattila, kertoi hyvän esimerkin uussuomalaisten suhtautumisesta häneen ja perussuomalaisiin yleisemminkin. Silloin hän ei vielä ollut kansanedustaja, vaikkakin jo ehdokkaana. Työnsä puolesta hän oli tekemisissä ulkomaalaistaustaisten ihmisten kanssa. Joku näistä ulkomaalaisista oli sanonut: ” Sinä olet paras suomalainen” ja Pirkko pian korjaamaan: ”Ei ei, kun minä olen perussuomalainen”. ”Ei, kyllä sinä olet paras suomalainen”, oli tämä uussuomalainen vakuuttanut.

Taidatkos sen paremmin sanoa.


Perussuomalaisten ehdokkaita Kalajoen kunnanvaltuustoon. Kuva Kalajoen messuilta 26.5.2012.
Vasemmalla thaimaalainen Lek Pernu ja oikealla bulgarialainen Agnessa Vähäsarja, keskellä kansanedustaja Pirkko Mattila.