Omituinen sote

Kyllä tuo sana sote on minulle ihan tuttu, mutta aina olen ihmetellyt, miksi kaksi eri asiaa on onnistuttu yhdistämään yhteen sanaan. Mikä ihmeellisintä, niitä käsitellään aivan kuin kyse olisikin yhdestä asiasta.

Vuosia sitten minulle suoritettiin sydämen ohitusleikkaus; en ollenkaan aavistanut, että kysymys onkin sosiaaliavusta. Ilmeisesti minun käsitykseni sosiaalipalveluista on hieman ontuva, mutta en minä niitä mitenkään ole esimerkiksi sairaanhoitoon osannut yhdistää. Onko se sitten kuitenkin niin, että kaikki ne, jotka käyttävät julkista sairaanhoitoa kuten esimerkiksi terveyskeskusta, ovatkin sosiaaliavun varassa eläviä ja vain yksityisiä lääkäriasemia käyttävät ovat oikeasti sairaita?

Kyllä minä aina olen luullut käsittävinäni, mitä tarkoitetaan sosiaalipalveluilla ja mitä taas terveydenhoidolla, mutta täysin outoa minulle on aina ollut, mitä on sote. Se on melkein kuin kiva. Joo, joo… kiva tarkoittaa tietysti kirkollis- ja vankeusasioita. Eivät ne sen kauempana toisistaan ole kuin opintotuki ja umpisuolen leikkaus.

 ”Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta uudessa rakenteessa.”

Ennen kuin rupesin tätä kirjoittamaan, piti ihan netistä tarkistaa, mitä tarkoitetaan yleensä näillä asioilla. No kyllähän sieltä yllätyksiäkin löytyi, mutta ei sentään niin suurta yllätystä, että ohitusleikkaus tai umpisuolen poisto olisi katsottu sosiaaliavustukseksi, jota sen sijaan on opintotuki. Poliitikkojen keskustelussa opintotuki on kuitenkin sekoitettu jotenkin koulutukseen. Väkisin siitä sellaisen käsityksen sain, kun hallitus uhkasi - vai oliko se lupaus? - pienentää opintotukea, niin suurin osa oppositiosta rupesi kirkumaan, että koulutuksesta ei saa leikata. Kyllä minun mielestä Suomessa koulutustakin voitaisiin hieman remontoida, mutta ei sillä kuitenkaan ole mitään tekemistä sosiaalisten etujen kanssa. Niin, paitsi se että koulutus on ilmaista ja kouluruokailu maksutonta. Jos siis sote-uudistusta haluttaisiin edes osittain toteuttaa, niin ostettakoon kouluille uudet lautaset.

Vakavasti puhuen, onhan se hieman naurettavaa, että kovin moni hallitus puuhastelee saman uudistuksen parissa saamatta yhtään mitään aikaan. Näin maallikosta vaikuttaa kyllä siltä, että jälleen kerran yritetään tehdä uudistusta uudistuksen vuoksi. Mitähän tapahtuisi, jos erotettaisiin asiat toisistaan ja yritettäisiin yksinkertaisesti tehdä korjauksia niihin asioihin, joissa korjattavaa on. En toki tiedä, mitä vikaa noissa kyseisissä palveluissa on, mutta en ehkä edusta koko Suomen kansaa. Aina olen niitä palveluja saanut, joita olen tarvinnutkin, mutta olen kyllä kuullut, että lääkäreille joskus on kohtuuttoman pitkät jonot ja toimeentulotuen saantikin onnistuttiin siirtämään nyt pitemmän jonotuksen taakse, kun se siirrettiin Kelan maksettavaksi. Oikeasti en tiedä, mikä oli tuo toivottu hyöty tuosta toimenpiteestä, mutta tämä haitta nyt ainakin on ollut ilmeinen. Eiköhän näitä lääkärijonojakin saataisi hieman lyhennettyä, jos pienenä vastapainona ilmaiselle koulutukselle ja opintotuen muodossa maksetulle sosiaaliavulle pantaisiin eräänlainen velvollisuus työskennellä muutama vuosi julkisella sektorilla.

Jos minulta kysyttäisiin, niin hautaisin kyllä koko soten, sanoineen päivineen, ja suosittaisin asioiden korjaamista sitä osin kuin ne korjaamista tarvitsevat. Kaiken maailman valinnanvapaudet ja maakuntamallit voisi saman tien unohtaa.

 

Maakuntia meillä on paljon ja valinnanvapautta aivan riittävästi.