Rasismin olemus

Paljon on maailma muuttunut vuosien virratessa. Muistan hyvin, kuinka lapsena leikin Helsingissä ja ihmettelin talonmiestä, joka oli aivan musta. Ei ketään loukannut, että miestä sanottiin neekeriksi. Neekerihän se oli, ja mies itsekin sen ymmärsi, eikä pahastunut tuosta suomenkielisestä termistä lainkaan. Miksipä olisi pahastunut, sillä eivät valkoihoisetkaan pahastuneet siitä, että heitä sanottiin valkoihoisiksi.  Valitettavasti suomen kielessä ei ole neekeriä vastaavaa nasevaa termiä tälle valkoiselle ihmisryhmälle. 

Lienevätkö sitten tästä kateellisena valkoiset aikoinaan keksineet, että mustaihoisia piti sanoa mustiksi eikä suinkaan neekereiksi. Neekerit eivät siis itse keksineet tätä suomalaisten väittämää, että lakritsi on jotenkin rasistista. Lakritsapatukassa oli nimittäin neekerin kuva, joka piti poistaa rasismiepäilyn takia. Samanaikaisesti he joivat kahvia, vaikka paketissa komeili valkoisen Paula-tytön kuva.   

Elovena-kaurahiutaleista oli keittetty aamupuuro. Nämä lakritsan kieltäjät ja rasismin vastustajina itseään pitävät kansalaisemme olivatkin siis itse asiassa rasisteja kieltäessään tasa-arvoisen kohtelun mustilta ja valkoisilta!

Kyllä minä rasismia ymmärrän, mutta en sitä hyväksy. Yleisimmät rasismin aiheuttajat ovat ihonvärin lisäksi uskonto ja kulttuurierot. Ihonvärille ja ulkonäölleen ei kukaan voi mitään, joten se meidän tulisi vain hyväksyä samoin kun hyväksymme suomalaissyntyiset ihmiset ulkonäköön katsomatta. Kulttuurierot ovat jo vaikeampi tapaus, ja niiden olemassaolon hyväksymiseen voisivat kyllä myös ulkomaalaislähtöiset suomalaiset osallistua. En minäkään katso suopeasti sitä, että esimerkiksi Suomen ortododoksista kirkkoa halutaan muuttaa Venäjän kirkoksi. En minä silti ”ryssittele” näitä ihmisiä, vaikka sana ”ryssä” ei myöskään ole alun perin mitenkään rasistinen tai edes loukkaava. Maassa, jossa on laki uskonnon vapaudesta, ei pidä syrjiä ketään pelkän uskonnon takia.

Elämä on antanut minulle tilaisuuden tutustua moniin kansallisuuksiin ja kulttuureihin. Mitään ratkaisevaa eroa en näiden ihmisten välillä ole havainnut. Selvää on, että myös ”mamujen” joukossa on epäsosiaalista ja jopa rikollista ainesta, mutta ne eivät ole mitenkään yliedustettuina näissäkään ryhmissä. Jos yksi ulkomaalaistaustainen kansalaisemme käyttää hyväksi vaikkapa sosiaalijärjestelmäämme, se ei oikeuta meitä yleistyksiin.  Täällä Kalajoella on todella monia kansallisuuksia, ja tunnen heistä useimmat. Pääsääntöisesti kansallisuuteen katsomatta he ovat ahkeria kunnon ihmisiä. Monet jopa erittäin korkeasti koulutettuja. He voisivatkin tuoda Kalajoelle paljon lisäarvoa, jos me kaikki osallistuisimme heidän kotouttamiseensa.

Kotouttaminen ei tosiaan ole pelkästään vaimoni ja minun tehtävä, vaikka teemmekin asian eteen parhaamme.

Toki on sellaisiakin ihmisiä, joihin ei kotouttaminenkaan enää pure. He ovat yleensä avioliiton kautta Suomeen tulleita ihmisiä, jotka tulivat maahan jo paljon ennen nykyistä kotouttamislakia ja joiden puolisot eivät oma-aloitteisesti välittäneet näiden ihmisten sulautumisesta tähän kansaan. Suomalaisen kulttuurin tuntemus jäi vähäiseksi ja kielitaito varsin heikoksi. Näille ihmisille ei enää paljon voida tehdä, mutta tässäkin tapauksessa täytyy muistaa, että he itse eivät useinkaan ole nykytilaansa syyllisiä. Heillä on tasan samanarvoinen ihmisarvo kun meillä muillakin ihmisillä.