lauantai 19. huhtikuuta 2014

Käännöskirjallisuus

Olen aina ollut enemmän tai vähemmän kiinnostunut hengellisistä arvoista, ja mitä enemmän ikää karttuu, sitä mielenkiintoisemmilta asioista kertovat kirjat ovat alkaneet tuntua.  Luonnollista on, että kaikki Suomessa julkaistu uskonnollinen kirjallisuus on käännöskirjallisuutta, joten en milloinkaan ole pitänyt niissä esitettyjä asioita ehdottomana totuutena.  Henkilökohtaisesti itse olen hieman hataralla alueella, kun tästä asiasta puhutaan, mutta ympärilläni on aina ollut suuri joukko ihmisiä, joilla on sekä kokemusta että koulutusta näistä asioista. Heihin olen voinut luottaa vahvemmin kuin aikoinaan Neuvostoliittoon.


Kaikille suomalaisille tutuin näistä kirjoista on Raamattu.  Niin kauan kuin olen Raamattuun tutustunut, olen ihmetellyt, kuinka monia tulkintoja siitä eri ihmisten kesken on. Kuinka voi olla uskontokuntia ja lahkoja jotka tulkitsevat raamattua kukin tavallaan ja ovat omasta mielestään ainoita oikeassa olevia.  Joskus ajattelen, että luetun ymmärtäminen on täysin hukassa.


Toinen käännetty kirja on Koraani, joka sisällöltään on kovasti Raamatun kaltainen. Molemmissa kirjoissa on pääsääntöisesti hyviä asioita, jotka jokaisen ihmisen elämässä helpottaisivat elämän vaikeilla hetkillä.  Näin siitäkin huolimatta, että molemmissa tapauksissa on siis kyse käännöskirjallisuudesta, jossa totuus hieman muuttuu ja saattaa jopa jossain tapauksessa saada kokonaan uuden merkityksen. Tämähän on tuttua jo kotimaisten murteiden vertailussa.  Kuinka kukakin sitten tulkitsee lauseen, jossa ”itikat söivät ihmisiä”.  Olen antanut kertoa itselleni, että Raamattu, paitsi on käännöskirjallisuutta, on suomeksi käännetty jo useaan kertaan käännetyistä teksteistä. Se ei tee kirjasta huonoa, sillä varmaa on, että jokainen kääntäjä on koettanut säilyttää hyvän sanoman kirjan pääasiallisena sanomana.

Tuo hyvä sanoma velvoittaa jokaisen ihmisen kunnioittamaan toisen vakaumusta. Emme todellakaan ole niitä, jotka olisimme oikeutettuja heittämään sen ensimmäisen kiven. Puhumattakaan sitten siitä, että saisimme ilman muuta kivittää kaikkia niitä lahkoja, jotka ovat tulkinneet Raamattua omalla tavallaan. Muutamat tuntemani suomen kielen taitoiset muslimit ovat sanoneet saman myös Koraanista. Heidän mielestään suomenkielinen käännös on todella kummallinen, ja monin paikoin vain hipaisee alkuperäisiä tekstejä. Alkuperäinen Koraani ei missään vaiheessa kehota vihaamaan ketään, puhumattakaan tappamisesta.

Erilaisiin tulkintoihin vaikuttaa kielen lisäksi myös aika ja kulttuurierot. 2000 vuotta sitten laaditut Raamatun alkuperäiset tekstit ovat todella vaikeita saada ymmärrettävään muotoon huomattavasti nuoremmalla suomen kielellä, tai esimerkiksi länsimaisessa kulttuurissa jollakin paikallisella kielellä, josta sitten joku nykysuomentaja on koukannut sen suomalaiseen käännökseen.

Nämä käännökset sitten ovat aiheuttaneet sen ”vihan”, jota joskus saatamme tuntea toisin ajattelevia kohtaan, ilman että meillä olisi siihen aihetta tai oikeutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti