Äärioikeisto

Tämän jutun olen kirjoittanut jo aikaisemminkin, mutta kun tätä äärioikeiston vahingon aiheuttamista ympäri Euroopan on juuri nyt hehkutettu, olen päättänyt julkaista tämän uudelleen

Media kertoo melkein päivittäin erilaisista selkkauksista maailmalla. Joskus kyse on ”kapinallisista”, joskus taas suoranaisista sodista. Ei niistä aina voi ottaa selvää, mistä milloinkin on kysymys. Tavallinen paikallinen kylätappelu on kuitenkin varsin selkeä mellakka, joita tapahtuu meillä ihan kotoisessa Suomessakin. Media puhuu varsin yleisesti silloin äärioikeistosta. Äärioikeisto on lähes yhtä vaikeasti määriteltävissä kuin jonkun sortin uskovaisuuskin. Kummassakin tapauksessa on kyse määrittelijän omista käsityksistä. Kaikkihan me jonkin sortin uskovaisia olemme. Toiset enemmän ja toiset vähemmän, ja uskonnon kohdekin kovasti vaihtelee. Itse uskon kohtuullisessa määrin siihen, että on olemassa joku minua korkeampi voima, joka pyörittää tätä maailmankaikkeutta. Onhan se joskus hieman ihmetystä herättänyt, että tämä korkeampi voima on sallinut nuo kaikki mellakat, olipa niiden järjestäjä kuka tahansa.

Sen verran olen politiikassa mukana ollut, että luultavasti pystyn sijoittamaan kotimaiset puolueemme lähes oikeaan järjestykseen vasemmalta oikealle. Sitä en tiedä, miten se järjestely maailmalla menee.

Äärioikeisto on melkein kirosana, jonka arvelen johtuvan siitä, että natsit aikoinaan tekivät tekoja, joita maailma vieläkin kauhistelee. Natsien sanotaan muodostaneen saksalaisen äärioikeiston, ja täytyy uskoa, että äärioikeistosta puhuessaan suomalainenkin media koettaa hakea jonkinlaista yhteyttä tuohon järjestöön. Minun täytyy sanoa, että minä en löydä heikkoakaan yhteyttä nykypäivän maailmasta tuohon toisen maailmansodan aikaiseen saksalaispuolueeseen.

Suomalainen äärioikeisto on nimeltään Kokoomus ja hyvin lähellä sitä on RKP. Äärivasemmisto taas on yhtä selkeästi Vasemmistoliitto. Nämä ääripuolueiksi nimittämäni puolueet ovat siis nykyisiä eduskuntapuolueitamme, enkä suinkaan tarkoita pelkkää istumajärjestystä eduskunnassa, vaan puolueiden ideologiaa. Eduskunnan ulkopuolella on myös muutamia pienpuolueita, jotka ehkä voivat levittyä vieläkin enemmän vasemmalle ja oikealle, mutta niiden merkitys ei liene kovin suuri.  Siinä merkityksessä kuin media äärioikeiston pyrkii käsittämään ei Suomessa ole äärioikeistoa.

Rasismia on yritetty istuttaa esimerkiksi Perussuomalaisten niskaan, mutta luulen tietäväni, ettei minkäänlainen ulkomaalaisvastaisuus kuulu puolueen ohjelmaan. Toki Suomessakin rasismia on, mutta se ei taida olla minkään puolueen ohjelmassa. Yksilöitä on kaikissa puolueissa, mutta perussuomalaiset sallivat tavallista laajemman yksilöllisen mielipiteen ilmaisun. Voihan oikeasti olla, että median rasismista jauhaminen on tuonut puolueeseen yksilöitä, jotka pitävät rasismia jonkin asteisena agendanaan. Puolueena perussuomalaiset tuskin on muita ulkomaalaisvastaisempi. Akselilla oikeisto-vasemmisto ”persut” sijoittuvat minun mielestäni tuonne demarien ja keskustan väliin.

Semmoista siis tänään täältä Kallasta. Kallan kuvernöörin blogiahan on mielipidekirjoitus siinä kuin mikä tahansa blogi, eikä asioiden aina tarvitse olla niin kuin tässä kirjoitan. Näen asiat niin kuin näen ja se siitä. En riitele riitelemisen vuoksi, enkä valehtele tietoisesti minkään asian vuoksi.