Tässä blogissani olen käsitellyt kaikenlarvaisia asioita, kuten maailman poliittista ja taloudellista tilannetta, sekä maailman kahdeksaa ihmettä. Ehdottomasti näiden ihmeiden joukkoon on lisättävä Ilkka Kanerva, jonka poliittinen menestys vaaleista toiseen ei näytä himmenevän kaikesta töppöilystä ja tosiasiallisesta osaamattomuudesta huolimatta.
Vai pitäisikö tämä luokitella Turun taudiksi?
No, ehkäpä minun pitäisi pysytellä asioissa, jotka todella hallitsen. Kaipa minä muutakin osaan kuin vain ihmetellä, mutta kun se ihmettely on niin mukavaa.
Varmuudella voin sanoa, että kaikki ne viherpiipertäjät, jotka puhuvat luonnonvarojen loppumisesta, ovat väärässä. Jo muinaiset tiedemiehet keksivät "aineen häviämättömyyden lain". Ei koskaan, eikä kukaan ole edes yrittänyt kumota tätä lakia. Varmaan se onkin yhtä vaikeaa kuin maan vetovoiman poistaminen.
Maailman luonnonvarat eivät siis lopu, mutta ne muuttavat muotoaan. Tähän muutokseen ihmiskunnan täytyy vain sopeutua. No, onhan vuosituhansien kuluessa jo opittu se, että sopeutuu ihmiskunta siihen.
Miksi minä nyt sitten tällaista kirjoittelen. No alkaa pelottaa, kun aina vaan pelotellaan. Ilmaston lämpenemisellä pelotellaan, vaikka yhä vielä vaan palelee. Luonnonvarojen loppumisella pelotellaan, vaikka kaiken maailman roinaan hukutaan, eikä esimerkiksi kierrätys kiinosta kuin muutamia ihmisiä. Kaikki toivovat muutosta politiikkaan, mutta äänestävät niitä puolueita ja ihmisiä, joita jo isät ja isän isätkin ovat äänestäneet.
Niin, niin.
Tehkää tekin jotain. En minä voi yksin kaikkea hoitaa ;-)
Lopettakaa ainakin se tarpeeton pelottelu. Ei täällä mikään ilmasto lämpene, ja jos lämpenee, niin mitä sitten. Ei myöskään materiaalit mihinkään lopu. Ehkä pitää vain oppia käyttämään niitä eri tavalla.
Näin se vaan maailma makaa ja elämä jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti