Kallista kulttuuria

Kalajoen ortodoksisen rukoushuoneen kannatusyhdistys kannattaa lähinnä karjalaista ja slaavilaista kulttuuria, vaikka siinä sivussa rakennetaankin tsasounaa Kalajoelle.

No tottahan se on, että ihan alun alkaen rukoushuoneen puute potkaisi hankkeen liikkeelle, mutta melko pian meille jäsenille kävi selväksi, että talo ilman sisältöä on kuin kuollut kala. Ei liikettä, ei elämä ja lopputuloksena lahoaminen.

Niinpä se sitten alkoi yhdistyksen toiminta kulttuuritapahtumilla. Valehtisinhan minä, jos väittäisin, ettei Petroskoista tulleen Karjalan kuoron (Oma Pajo) vierailusta kuviteltu saatavan hieman tuloja myös tsasounan rakentamiseen, mutta toisin kävi. Turpaan tuli että kolisi, ja takaajien maksettavaksi jäi melkoinen tappio. No, kyllä esitykset sitä tasoa olivat, että pari tonnia niistä maksoi... jos nyt ei ihan mielellään, niin joten kuten hyväksyen. Oppirahoiksi minä sitä summaa sanoin, vaikka en tainnut mitään oppia.



Karjalan kuoro oli ja meni. Miksi minä nyt sitten tämän aiheekseni tähän blogiin otin? No siksi, että kaikkiaan parin tusinan kalajokisen kulttuurin nälkää jälleen tyydytettiin kutsumalla venäläis-tanskalainen Konstantin Dalvig musisoimaan Kalajoelle. Kööpenhaminassa asuva urkuri-pianisti on esiintynyt suurissa foorumeissa ja jopa kuningatar Margaretelle, mutta kalajokisiin ei tämäkään purrut.




No tällä kertaa emme rahaa edes tavoitelleet, sillä kun konsertti pidettiin kirkossa, emme katsoneet sopivaksi periä pääsymaksua tilaisuuteen. Se oli todella kulttuuria kulttuurin vuoksi ja joululahja muutamalle kalajokiselle kulttuurin ystävälle.

Osoittihan tämä tapaus meille, että töitä on kulttuurin saralla tehtävä. No oikein mukava musiikkihetki vietettiin Kalajoen kauniissa kirkossa 10.12. Kiitoksia vain Kalajoen luterilaiselle seurakunnalle, kuvataitelija Oma Orellille sekä kanttori Veli Ainalille, jotka avustivat käytännön toteutuksessa. Ennen kaikkea tietenkin maestrolle itselleen, joka ei esiintymispalkkiota huolinut.

Ja kerran vielä selkosuomella. Kalajoen ortodoksisen rukoushuoneen kannatusyhdistys ei ole uskonnollinen järjestö, se ei ole myöskään poliittinen tai mihinkään muuhunkaan aatteeseen situotunut yhdistys.

Päätehtäväksemme olemme ottaneet karjalaisen ja slaavilaisen kulttuurin vaallmisen, olkoonpa paikalliset avustuksista päättävät ihmiset mitä mieltä tahansa. Tsasounan rakentaminen on osa tätä työtä. Jos tässä ohessa onnistumme kotiuttamaan muutamia ortodoksista maista tulleita maahanmuuttajia, niin ainakin puolityytyväisiä voimme olla.