"Oppimiskykyä ja totuudelle avointa mieltä." Ne ovat ominaisuuksia, joita suomalaisilta organisaatioilta usein puuttuu. Yritykset ovat kyllä varsin oppivaisia silloin, kun on kyseessä joku valmistuksen kannalta oleellinen asia, mutta yliorganisointi vie pohjan kilpailukyvyltä. Suurissa julkisissa organisaatioissa ei tehokkuus ole edes tärkeä. Tittelit ja komentosuhteet ajavat kirkkaasti kaiken ohi.
Toimittuani vuosikausia laatukouluttajana tulin huomaamaan, kuinka itseriittoisen varmoja yritykset olivat omasta laatutietoisuudestaan ja ossaamisestaan. Ja melkein aina olivat pahasti värässä. Sanonta "täydellisen tietämättömyys antaa täydellisen varmuuden" piti useimpien yritysten kohdalla paikkansa.
Toki osa yrityksistä... ennestäänkin jo menestyneimmät... halusivat laatukoulutusta ja yleensä myös sertifioida oman laatujärjestelmänsä. Siinä autoin heitä mielelläni, vaikka joskus jouduinkin vääntämään kättä asioista, jotka yrityksen omasta mielestä olivat hyvin.
Laatupäällikkö oli henkilö, jonka aina olisin halunnut erottaa. Tai no joo... en oikeastaan henkilöä, vaan tittelin. Laatupäällikkö on provosoiva titteli. Tosiasiassa laadun tulee olla koko henkilöstön yhteinen asia. Kun tuollainen titteli on olemassa, sysätään asiat tittelin haltijan vastuulle, ja suurin osa laatutoiminnasta jää hoitamatta. Niin kyllä... jonkun pitää kantaa vetovastuu näistäkin asioista. Paras tapa onkin sopia hiljaisuudessa muutaman avainhenkilön kanssa näistä asioista.
Toinen murheenkryyni on sitten urheiluseurat ja niiden toiminnanjohtajat. Jos yhä edelleen työskentelisin urheilun parissa, niin kuin joskus olen tehnyt, niin ehdottomasti antaisin ainakin seuroille seuraavan hyvän neuvon:
"Älkää koskaan palkatko toiminnanjohtajaa."
Paitsi että se on paikanhaltijan kannalta tosi ikävä tehtävä, kun puolet jäsenistä vastustaa ja puolet kannattaa kyseisen henkilön toimia, se on myöskin seuran talkootoimintaa tappava asia. Moni hyvä ja rakentavakin asia tapetaan luulolla "meillähän on toiminnanjohtaja... tämä on sen asia". Urheiluseuroissa pahinta on se, että suurin osa porukasta ei oikeasti edes tiedä, mikä on toiminnanjohtajan tehtävä. Aina ei toiminnanjohtaja itsekään, sillä useinhan tähän tehtävään valitaan pitäjän paras pituushyppääjä, vaikka ei olla edes varmoja hänen lukutaidostaan.
Kyllä se niin on... mitenkään henkilöihin puuttumatta, annan kaikille organisaatioille hyvän neuvon:
"Älkää koskaan valitko laatupäällikköä, ja olkaa toiminnanjohtajankin valinnassa tosi tarkkoja."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti