Järki hoi, älä jätä!

Olin pitkästä aikaa kokouksessa. Kalajoen ortodoksisen rukoushuoneen kannatusyhdistyksen kevätkokouksessa. .  Jos ei itkettäis, niin naurattais.

En ihmettele sitä rasismia, jota Suomessakin sanotaan olevan. Se vaan näyttää siltä, että vuosikaudet Suomessa asuneet ulkomaalaiset eivät ole kotoutuneet kunnolla. Paitsi että kielen osaamisesta ei välitetä, niin ei myöskään tunnu siltä, että ymmärrettäisiin kulttuurieroja.

Maassa maan tavalla, tai maasta pois.

Olen ollut töissä sekä Virossa että Ruotsissa.  Varsinkin virolaisessa systeemissä oli paljon arvosteltavaa, mutta eipä tullut pieneen mieleenikään, että olisin ryhtynyt muuttamaan suuren Neuvostoliiton lainsäädäntöä tai Venäjän ortotoksikirkon vakiintuneita käytäntöjä. Se nyt vaan oli niin, että olin vieraalla maalla, ja minun tehtäväni oli toimia sen maan sääntöjen mukaan. Ei se aina helppoa ollut, mutta pakko mikä pakko.  En missään tapauksessa olisi väittänyt, että venäläiset ovat väärässä Venäjällä. Suomalaiset ovat oikeassa Suomessa.  Ja kyllä se niin on, että Suomessa on pakko elää suomalaisten sääntöjen ja lain mukaan. On myös koetettava muistaa, että Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alaisuuteen, eikä ole suinkaan Moskovan alainen. Siinä on pieniä eroja. Tämä rakenteilla oleva kappelikin on ekumeeninen juuri siksi. Se meidän on vain pakko hyväksyä.

Puheenjohtajaa ei haluttu kuunnella, ja taisipa osa slaavilaisista olla jo kantamassa kaupungin luovuttamaa tonttimaata Kalajoen keskustaankin. No se on jo aika iso vitsi. Kyllä kappeli Hiekkasärkille rakennetaan, ei se ole läheskään niin kaukana keskustasta kuin esimerkiksi Nivalan kirkko. Suurin piirtein sama matka kuin Pietarsaaressa tai Vihannissa.

Kyllä tämä oikeasti saattaa olla niin, että kaikki syntyneet erimielisyydet ovat syntyneet vain ja ainoastaan siks i,että joku ei ole ymmärtänyt puhuttua kieltä. 

Kyllä se todella on niin, että jos asioissa halutaan päästä eteenpäin, on kaikkien puhallettava samaan hiileen ja eteenpäin on mentävä. Jokainen ihminen tekee elämässään virheitä. En minäkään varmaan virheetön ole, mutta varmaa on, että en tunne tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla joku yhdistys vaikeuttaisi toimintaansa. Ihan heti ei tule mieleen väitttää, että palvelemme Herraa väärällä tavalla, vaikka emme teekään sitä Moskovan ohjeiden mukaan.

Amen.