Puheistaan huolimatta poliitikot saavat nukkua yönsä melko
rauhallisesti, sillä ainakin puolueuskovaiset äänestävät heitä. olipa sanoma
mitä tahansa. Rinteen satanen saattaa kyllä saada muutaman eläkeläisen
kääntymään uskossaan, mutta tuskin yksikään perhe lähtee Rinteen kehotuksesta synnytystalkoisiin.
Halla-aho on hieman toisenlaisessa tilanteessa, sillä
vain aniharva tuntee kotouttamiskoulutuksen ja tehdyt toimenpiteet
kokonaisuudessaan. Halla-aho-uskovaiset uskovat mitä Jussi kertoo, vaikka tämä
puhuu täyttä puppua täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella. Ei halla-aholaisillakaan niin kovin suurta
hätää ole, sillä tämäkin uskonto perustuu rasismiin. ja sen Halla-aho hyvin
tietää. Rasistien määrä Suomessa on siinä joka kymmenes. ja se on hyvin
sopusoinnussa ”persujen” kannatuksen kanssa.
Siniset ovat koko kansalle arvoitus, sillä puolueen
ohjelmaa ei kokonaisuudessaan tunneta, eikä kannatusta tietenkään lisää
puolueen rehellinen linja. Rehellisyydestä kertoo se, että pyritään vain
edistämään tiettyjä asioita, koska suomalaisessa järjestelmässä ei ole
mahdollista, että joku puolue yksin pystyisi antamaan kenellekään mitään.
Hiihtäjät hiihtävät ja juoksijat juoksevat. Eihän
näillä ansioilla mitään tekemistä politiikan kanssa ole, mutta kansa tuntee.
Ehkä tälle maalle olisi paremmin hyödyksi se, että äänestäjät tutkisivat
ihmisten todellisia ansioita enemmän kuin niiden viihdearvoa.
Toki pötypuheista voi olla poliitikolle myös haittaa.
Kun ihmiset huomaavat, että joku poliitikko puhuu jostakin asiasta
jonkinlaisella varmuudella, vaikka ei oikeasti tiedä siitä mitään, niin saattaa
syntyä käsitys, että tämä henkilö ei tiedä mistään mitään, vaikka saattaisi
olla hyvinkin ansioitunut kielten tutkija.
Olen tässä kirjoituksessani nimeltä maininnut Antti
Rinteen ja Jussi Halla-ahon. Toki he kuuluvat tuohon mainitsemaani kategoriaan,
mutta eivät suinkaan ole ainoat. Kyllä minä yllätyin vihreiden kannatuksen
noususta enkä oikein osaa sitä selittää. En oikein tiedä, mitä politiikkaa
vihreät kannattavat, mutta eivät ainakaan vihreitä arvoja. Vasemmistoliitto ei varmaan vieläkään ole
toipunut Neuvostoliiton kaatumisesta eikä Berliinin muurin murtumisesta. Sen verran sekavia sillä laidalla edelleen
puhutaan.
Vaikka meidän TV yritti viihdeohjelmassaan ”Noin
viikon studio” mollata sinisiä, näin minä sen selkeänä mainoksena. Miten se nyt menikään… ”hieman samaa tavaraakuin persuilla, mutta siistimmässä paketissa.”
Näinhän se oikeasti onkin.
Perussuomalaisten alkuperäinen sanoma oli ihan ok, mutta kun
puheenjohtajaksi tuli rasistisesta rikoksesta tuomittu populisti, jonka
natsisympatiat olivat selvästi nähtävissä, oli lähes pakko perustaa uusi
puolue. Se puolue on Sininen
tulevaisuus.
Tietysti kansa ratkaisee tämänkin puolueen
tulevaisuuden, mutta varmaa kuitenkin on, että ainakin persujen nurja puoli on
nyt tästä puolueesta poistettu.
Vaikka Perussuomalaiset yhä edelleen yrittävät
esiintyä Vennamon perinteen jatkajana, olen jokseenkin varma, että Veikko
Vennamo olisi nyt sininen. Jos vielä eläisi.
Siniset ovat Veikko Vennamon linjoilla, johon kuului sanonta
”rötösherrat kuriin”. Vihreäthän tuon sanonnan kaappasivat ikään kuin omaksi
sloganikseen, sillä persuthan eivät voineet sitä tehdä. Lähes puolet jäljelle
jääneistä kansanedustajista olisi jouduttu potkimaan pois puolueesta, jos
rötösherroista olisi haluttu päästä eroon. Ja tietysti se olisi pitänyt
aloittaa puheenjohtajasta, jonka suurin ansio lienee se, että puolue menetti
hallituskelpoisuutensa ja puolet sen jäsenistä lähti kälppimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti