Kun
niin usein olen kirjoittanut siitä politiikan paradoksista, jossa oma etu
asetetaan yhteisen edun edelle, niin voitte ehkä odottaa, että taas palaan
siihen aiheeseen. En tietenkään aina jaksa jauhaa vanhoja asioita.
Edellisessä
blogikirjoituksessa kirjoittelin poliittisesta ironiasta, vitseistä ja
huumorintajusta. Oikeastaan tästä sain kimmokkeen tähänkin juttuun. Luulin nimittäin vitsiksi sitä, että
pääministeri ihan oma-alotteisesti oli pistänyt yhteisiä varoja johonkin
yhteiskunnan tulevaisuutta koskevaan ennustukseen. Hinta oli jotain lähellä
miljoonaa, sillä vitsiksikin se oli pikkusen liian raaka tänä leikkauksien ja
säästöjen aikana. Olihan se tietysti
kaveria kohtaan kiva teko, mutta ei missään nimessä hyväksyttävä.
Voi
voi.. kun minä en ole koskaan suostunut maksamaan edes kymppiä ennustajille,
niin Jyrki työnsi lähes miljoonan.
Voihan se tietysti johtua siitä, että yksikään ennustaja ei ole minun
kaverini.
Totta
sitä jotenkin tämän Kotosen… vai oliko se Himanen… pitää meitä ja Jyrkiä
kiittää. En usko edes Jyrkin tyytyvän pelkkiin taputuksiin, sillä ei kai tämä
Himanen kuitenkaan ole mikään Merkel. No tiedä häntä. Me kansalaiset saamme sitten kiitokseksi
ennusteen siitä, mitä tapahtuu, jos jotain tapahtuu. Ennuste ulottuu niin
kauaksi tulevaisuuteen, että me kaikki olemme silloin jo kuolleet, joten ei ole
mitään merkitystä sillä, miten hyvin tämä ennuste osuu kohdalleen. Joskushan ne osuvat, joskus eivät.
Kun
nimitin tätä hölynpölyksi. sanoi eräs arvostamani henkilö: ”Ei se hölynpölyä
ole, mutta täysin tarpeeton kylläkin, sillä se mikä tapahtuu, tapahtuu joka
tapauksessa.”. Olkoon sitten niin, mutta
jos rahaa heitetään pelkän ”hyväveli”-systeemin kitaan tällaisena kireänä aikakautena,
on se holtitonta toimintaa. On melko turha puhua silloin vastuullisuudesta ja
säästöistä.
Mitä
tällä 700 000 € olisi muuta saatu?
No olisi sillä saatu ainakin 20 hoitajaa vanhuksille. Vain yhden
esimerkin mainitakseni. Himasen
tulevaisuutta koskeva ennuste piti vissiin sisällään myös lauseen, että Jyrki
ei koskaan tule vanhukseksi. Ei kannata
tuhlata paukkuja vanhusten hoitoon, jos kerran rahat voidaan käyttää mukavasti
kaverin kanssa.
Tähän
loppuun sitten tilastollinen totuus: Tulevaisuuden ennustaminen ei koskaan ole
osunut kohdalleen, täysin riippumatta siitä hinnasta, mitä ennustuksesta on
maksettu.
Kannattaako
meidän pitää ministerinä tällaista huuhaaukkoa. Ja vielä pääministerinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti