Rumaa peliä

Olen minä joskus sanonut, että en koskaan enkä missään tule ketään mollamaan, en ainakaan nimiä mainiten.  Jopa minäkin joudun tästä poislukemaan valtakunnan politiikassa häärivät ”isot pojat”.  Joskus se vaan menee niin, että joku törkeys ylittää jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen, ja siinä on pakko tuoda esiin myös näiden paikallisten tolleroiden nimet. No en vielä ole sitä tehnyt, enkä tee nytkään, vaikka joskus tuntuu, että se ei ole edes hätävarjelun liioittelua, kun puolustan itseäni tai muita lievää törkeämmiltä valheilta ja solvauksilta.  Niinpä sanon nytkin vain, että Kaalajoen perussuolaisten puheenjohtajan toimii Merkki Maho -niminen henkilö (nimi muutettu), jonka rikosrekisteri on niin pitkä, ettei se tällaiseen pienimuotoiseen blogiin edes sovi.

No mitä kauheaa nyt on sitten tapahtunut?  Ei kai ihan nyt eikä oikein ennättänyt tapahtuakaan, sillä vaikka tämä Merkki Maho luulee itseään tavallista ovelammaksi rikolliseksi, niin hän ei ole ottanut huomioon, että hän on Kaalajoen kaupungille aiheuttanut jo niin suuria vahinkoja, että kaikki kaupungin valtuutetut tarkkailevat hänen toimiaan, ja ilmitulon vaara on todella suuri.  Ikävää tässä nimenomaisessa tapauksessa on, että Merkki-herra on koonnut ympärilleen joukon politiikkaa ymmärtämättömiä ihmisiä, jotka saattavat joutua rikokseen sotketuiksi tajuamatta sitä edes itse.  Niinpä minä vapautan heidät omasta tuomiostani ihan vain syyntakeettomuuden perusteella. 

Pienenä esimerkkinä erään Kani Juurikkalan yritys täyttää Merkin paikka Kaalajoen valtuustossa, kun Merkki-herra itse oli sairaana. Aivan oikeinhan se tietysti on, että varavaltuutettu kutsutaan paikalle, kun valtuutettu on pois. Kansa on kuitenkin tehnyt valintansa myös varavaltuutettujen suhteen, ja heilläkin on tietty keskinäinen järjestys. Ensimmäinen varavaltuutettu tässä perussuolaisten puolueessa oli Keijo Karjaalainen, joka sai kautta rantain tiedon siitä, että nyt valtuusto tarvitsi häntä ja meni kokoukseen. Ilmeisesti tässä vaiheessa Kani-herrakin ymmärsi olevansa väärässä paikassa ja poistui vähin äänin. Hyvä näin, sillä näin hän säästyi osallisuudesta syrjintärikokseen.  Toivottavasti nämä muutkin Merkki Mahon toimintaan osallistuneet tajuavat, että jolleivät he vielä ole joutuneet sekoitetuksi juttuihin, niin vaara on ilmeinen.

Olen antanut kertoa itselleni, että puolenkymmentä yhdistyslakia vastaan tehtyä rikosta odottaa rikosilmoitusta. 

Niin, tämmöistä tämä on.  Joskus provosoidun kun provosoidaan, eikä sille mitään voi, että melkein kiehun, kun joku läpikiero kertoo olevansa niin rehellinen, niin rehellinen, että melkein sädekehä häikäisee.  Onneksi olin viime viikolla ikoninmaalauskurssilla, jossa opin, että ainoastaan ”pyhät” saavat sädekehän.  Merkki Maho ei kuulu tähän joukkoon, vaikka joskus on itsensä Jeesukseen rinnastanutkin, kaiken maailman juudastarinoineen.