Kirje lääkintöhallitukselle

Tämäkin on yksi niistä sadoista kirjeistä joita tuulivoima-asian vuoksi olen lähettänyt. Tämän tulen lähettämään terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, entiselle lääkintöhallitukselle, vaikka se nyt blogissani ilmestyykin.

THL on varmasti tietoinen niistä lukuisista sairastumistapauksista, joita tuulimyllyjen oletetaan aiheuttaneen. Joissakin tapauksissa sairastumisen syytä voidaan pitää tilastollisesti varmana, sillä ei ole uskottavaa, että ihan vaan sattumalta oireet häviävät, kun ihminen poistuu myllyjen vaikutusalueelta, mutta alkaa kärsimään lähes välittömästi potilaan palattua tuulivoima-alueelle.

Tämän T75.2 oireyhtymän aiheuttajaksi lukuisissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa on todettu myös tuulivoimalat. Yhä edelleen suomalaiset lääkärit kuitenkin vähättelevät näitä oireita ja sanovat, että ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että juuri myllyt olisivat aiheuttaneet oireet. Tilastollinen näyttö asiassa on kuitenkin niin vakava ja vakuuttava, että lääkintähallituksen pitäisi ryhtyä toimiin tieteellisen näytön saamiseksi.

Tuulivoimayhtiöiden rahoittamat ns. ”tutkimukset” ovat mielipidekyselyjä, joiden arvo on varsin vähäinen, ellei peräti täysin arvoton. Myös YLE:n lähettämä koehenkilö oli lähes koomista pelleilyä, sillä kun kansainväliset tutkimuksetkin kertovat, että vain alle 10% ihmisistä kärsii vibroakustisesta oireyhtymästä, olisi ollut todella suuri sattuma, jos YLE:n ”koehenkilö” olisi kuulunut tuohon vähemmistöön. Selvää on, että eivät kaikki tupakoitsijatkaan kuole keuhkosyöpään, vaikka kukaan tuskin enää epäilee tupakan ja keuhkosyövän välistä yhteyttä.

Tupakan, alkoholin ja tuulimyllyjen kieltäminen olisi tosi suuri ja vaikea prosessi, mutta kiistatta nämä kaikki ovat meille kansallinen terveysongelma. Tupakkatukea ei tiettävästi kuitenkaan makseta, eikä yksityiset alkoholin valmistajatkaan luultavasti ole valtiovallan erityisessä suojelussa. Kysynkin, miksi valtio tukee tuulivoimaa, joka on myös terveysongelma, eikä siitä tiettävästi ole mitään taloudellista hyötyä.

Minulle tuon diagnoosin antoi ulkomaalainen lääkäri, jolla ei ole valtuuksia Suomessa. Kun ihmettelin, miksi suomalaiset lääkärit eivät tee tällaista diagnoosia, oli vastaus, että asia on Suomessa niin uusi, että se ei ole kuulunut lääkärikoulutukseen, eivätkä lääkärit ole siihen perehtyneet.

Vetoankin nyt terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, että se ryhtyisi toimenpiteisiin tämän asian korjaamiseksi ja ministeri omassa ryhmässään vaikuttaisi siihen, että tätä sairastumisen mahdollisuutta ei enää tuettaisi valtion toimesta.

Jyväskylässä

Ari Keronen

Tuulivoimapakolainen

Tervetuloa meille Jyväskylään

Valehtelisin, jos sanoisin, että en kaipaa Kalajoelle jääneitä ystäviäni, joita kuitenkin oli tosi paljon ja joita suuresti arvostan. Mirja ja Timo Taari tulivat auttamaan roskalavan täytössä, kun kävi niin, että muuton tohinassa Pirjo loukkasi jalkansa ja minä olin jo ennestään selkäinvalidi. Kyllä se niin on, että hädän hetkellä ystävyys mitataan. Kiitos heille vielä kerran, toivottavasti ei ollut viimeinen tapaaminen.

  

Nyt istun sitten taas Jyväskylässä ja naputtelen tässä näitä tunnelmia. Muistan, miten eräs nuori palestiinalaismies sanoi Suomen parhaan puolen olevan se, että ”ei yhtään israelilaista sotilasta”. Varmasti tämä vainon kohteeksi joutuneelle onkin se kaikkein tärkein asia. Voisin hieman mukaillen mainita Jyväskylän parhaaksi puoleksi sen, että ”ei yhtään tuulimyllyä”. Toivottavasti niitä ei tulekaan, vaikka kaupunki on kaavoittanut niitä varten oikein alueen. Alueesta on tehty lukuisia valituksia, mutta toistaiseksi ne eivät ole menestyneet. Nyt jyväskyläläisenä aion seurata kaupungin päätöksiä ja tulen valittamaan jokaisesta mahdollisesta luvasta, joka jollekin tuulimyllylle myönnetään. Se ei ehkä estä myllyjen rakentamista, mutta jos kuitenkin viivyttäisi sen verran, että saan asua lopun elämäni ilman infasaastetta.

Ehkäpä jotkut tuulivoimauskovaiset väittävät, että minulla on vikaa korvien välissä. Voin vain myöntää, että sekin on mahdollista. Läheskään kaikkia tuon inframelun vaikutuksia ei vielä ole tutkittu, joten on hyvinkin mahdollista, että se vaikuttaa muihinkin aivojen osiin kuin vain tasapainoelimiin. Tuo vaikutus tasapainoelimiin on jo hyvin tuttu juttu muualla maailmassa. Onneksi onnistuin saamaan tästäkin tiedon ulkomailta, sillä olin jo hetken ihmetellyt, miksi hoipuin kun humalainen, vaikka viimeisimmästä viinaryypystäkin on kulunut jo yli neljä vuosikymmentä. Tiedän kyllä, miten humalainen horjuu, vaikka aikaa on jo vierähtänyt.

Tiedän myös, että myllyt todella aiheuttavat tuota matalataajuista inframelua, jota ihmiskorva ei kuule, mutta joka vaikuttaa kaikkeen eteen osuvaan. Tämä nyt on vain fysikaalinen tosiasia. Toiset ihmiset reagoivat siihen, toiset taas eivät. Minä satun kuulumaan tähän alle 10% vähemmistöön, joka reagoi. Ihan ilman oireita eivät monetkaan selviä. Kolotukset, jomotukset ja nivelten kipeytyminen ei ehkä olekaan vanhuuden oire, eikä polvessa ja lonkassa ehkä olekaan kulumaa. Tosi ikävä, että suomalaiset lääkärit eivät tunne näitä oireita. Epäillenhän minäkin asioihin suhtauduin, kunnes totesin, että kymmenien kilometrien etäisyys myllyin, ja hep…. oireet ovat hävinneet.

No, eihän minun suinkaan ollut tarkoitus puhua vain tuulimyllyistä. Kyllä minä edelleen haluaisin pitää ystävälliset suhteet kalajokisiin, joista suurin osa on ollut todella kivoja ja ystävällisiä. Miksipä eivät olisi, sillä sekä minä että Pirjo tehtiin kunnan ja sen asukkaiden eteen kaikki mikä suinkin oli mahdollista. Luulen, että ihmisiä kohtelimme ystävällisesti, emmekä ketään kai loukanneet ja mollanneet. Ei kenelläkään myös oikeasti ollut syytä mollata meitäkään, mutta kai se niin on, että aina roiskuu kun rapataan. Joku MV-lehti mollasi Pirjoa siitä, että hän on hyvä ihminen. Jos minua on joku yrittänyt mollata, niin eiköhän se syö näitä mollaajia itseään. Kieltämättä minulla on hieman ”vaarallinen huumorintaju”, niin kuin Pirjo kerran sanoi, kun kehotti minua pysymään poissa vaalipaneeleista. Saattaa sekin olla tuulimyllyjen aiheuttama oire… järki hidastuu enemmän kuin puhe.

Nyt olen siis Jyväskylässä ja jälleen kerran olen päättänyt, että en osallistu politiikkaan. Saa nähdä miten käy, mutta kai sitä taas on hieman vanhempi ja viisaampi. Tuossa viereisellä Ainolan tanssilavalla minä ensimmäiset tanssinaskeleet opettelin joskus yli 50 vuotta sitten, ja monet muutkin paikat ovat tuttuja. Tuttuja ihmisiä täällä ei juurikaan enää näy, voihan se olla niin, että ovat vain hieman vanhentuneet, enkä tunne heitä enää.

Nuoruusvuotenihan minä täällä vietin, joten tuttuja pitäisi paljonkin olla. Olkoon tämä nyt sitten kutsuna kaikille Jyväskylän tutuilleni ja ylipäätään kaikille kalajokisille.

Tervetuloa vain meille, osoite on Patteritie 2 A 4 . Ei meiltä heitetä ulos edes Jehovan todistajia, elleivät yritä käännyttää. Olen paljon viljellyt tuota lausetta ” jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi” ja siihen olen lisännyt: ”mutta pitäköön sen omana tietonaan”.

Vieläkin Kalajoella

Perustuukohan kaikki vain korkeaan ikään ja huonoon muistiin, kun en mitenkään jaksa muistaa, että yksikään aikaisempi muutto olisi ollut näin työläs. Selitykseksi ei riitä edes omistamisen kirous, sillä lähes aina olen saanut lähteä omistusasunnosta ja tavaraa on ollut aina kitarasta harmooniin. Koetan nyt muiden bloggareiden tapaan keskittyä vain tämän päivän tapahtumiin, sillä oletettavaa on, että tämä nyt on se vihoviimeinen päivä Kalajoella. Ei minulla mitään Kalajokea vastaan ole, mutta siitä on vain tehty tuulimyllyjen myötä ainakin minulle asuinkelvoton paikka.

Olen taas pyörinyt yön sängyssä, uskoen, että en ole nukkunut silmäystäkään. Varmaan olen kuitenkin nukkunut joitakin pätkiä, sillä ihminen ei voi elää ilman unta, ja tätä on sentään jatkunut melkein tuulimyllyjen rakentamisesta lähtien. On jotenkin koomista, että nykyisin väitellään asiasta, joka on tiedetty jo vuosikymmeniä. Tuulimyllyistä lähtee infraääntä, joka ei siis oikeasti ole ääntä, vaan äänen kaltaista ilmamolekyylien värähtelyä, jota ihmiskorva ei kuule äänenä. Se kuitenkin vaikuttaa osaan ihmisistä, vaikka suomalisille lääkäreille ei olekaan opetettu miten. Onneksi tästä asiasta on lukuisia kansainvälisiä tutkimuksia, ja maailmanlaajuisesti tämä on tuttu asia. Tulee aika, jolloin se Suomessakin kiistatta myönnetään. Se nyt kuitenkin siitä taas tällä kertaa. Olen ehkä ensimmäinen, joka Kalajoelta joutuu lähtemään tuulivoimapakolaiseksi, mutta en varmasti viimeinen.

Nousin siis ylös aamulla normaalisti ja rupesin miettimään, mitä mihinkin pakkaisin ja mitä heittäisin roskalavalle, joka on ilmestynyt pihaan. Taisi olla niin, että lahjaksikin luvattiin yhtä ja toista, mutta hakijoita ei vain ilmaantunut. Taitaa olla niin, että tätä luettaessa kaikki on jo myöhäistä, sillä olimme viime viikolla viimeistä päivää kalajokisia, mikäli muuttoilmoitukseen on uskominen. Jos naapurin Anneli ottaa edes toisen kissan, on puolet huolista pois. Sen verran eläinrakas olen aina ollut, että suren yhtä kissaakin enemmän kun joitakin maallisia tavaroita.

 

 

Ei kai tänään mitään erikoista tapahdu, en ainakaan vielä tiedä. Kirjoitan nyt vain näitä päivän tuntoja, syvästi tietoisena, että jätän uppoavan laivan. Kun en kuitenkaan ole tämän laivan kapteeni, katson oikeudekseni poistua ennen muita. Minä en sitä reikää pohjaan hakannut.

Suomalaisen yhteiskunnan paradoksi on se, että kun joku siirtyy eläkkeelle, oletetaan, että hänen tietonsa ja kokemuksensa pyyhkiytyvät pois. En siis minäkään kuvittele, että minun ääntäni kuunnellaan, täysin riippumatta siitä, millä tietopohjalla puhun.

Kaipa on hyväksyttävä, että se on "mennen talven lumia". Hyvät kalajokiset... sanon kuitenkin vielä kerran: ei teitä ydinvoima vahingoita, vaan tuulimyllyt.

Kirje eduskunnalle

Tämä on kirje eduskunnalle. Paitsi että se on nyt blogissani, niin jokainen kansanedustaja tulee saamaan sen myöskin paperiversiona.

Ihmettelen suuresti, että eduskunnassa ei ole riittävästi ihmisiä, jotka ymmärtäisivät, että jotain on pahasti pielessä silloin, kun tuulivoimayhtiöiden liikevaihdosta suurin osa on tuulivoimatukea. Tämän tuen välttämättömyys kertoo sellaisenaan karua kieltä tuulivoiman hyödyttömyydestä. Se on todellisuudessa paitsi hyödytöntä, niin myös haitallista sekä terveydellisistä että ja ympäristöllisistä syistä. Myös eläinkunnalle saattaa aiheutua korvaamatonta vahinkoa.

 

On erittäin todennäköistä, että heti kun tuulivoimatuki lakkautetaan, lähes jokainen tuulivoimayhtiö kaatuu. Samalla seisahtuvat myös varsin merkittävät rahavirrat ulkomaille, josta kyseiset myllyt nykyisin tuodaan töineen päivineen.

Tuulivoimalobbareiden sadut alkavat vanhan Neuvostoliiton mallin mukaisesti: ” tuleepa joskus olemaan” sen sijaan, että he kertoisivat realistisesti, että on varsin luultavaa, ettei koskaan pystytä kehittämään tuulivoimasähkön varastointimenetelmää, jolla tuo energian muoto saataisiin edes joltakin osin vastaamaan kysynnän muutoksia ja siten kannattavaksi.

Olen itsekin ollut joskus tuulivoiman kannattaja, mutta en ole kannattanut tällaista yhteiskuntaa syövyttävää massatuotantoa. Talokohtaiset, pienet tasasähkövoimalat paikoissa, joihin sähkölinjojen rakentaminen olisi kohtuuttoman kallista, olisivat hyvinkin suositeltavia. Tasasähköjärjestelmän rakentaminen ei olisi ongelma, ja myös talokohtainen varastointi voitaisiin hoitaa akuilla. Tuulivoima ja aurinkosähkö tulisivat tällöin hyvinkin kyseeseen.

Olen eläkkeellä oleva DI ja työskennellyt pitkän urani aikana myös energia-alalla. Tekniset tietoni asioista perustuvat faktoihin. Minulla ei ole mitään ideologisia syitä vastustaa tuulivoimaa. Tämä kirje perustuu puhtaasti siihen, että kansakunnan kaikenpuolinen etu vaatii pikaista tuulivoimasta luopumista.

Olen syvästi vakuuttunut, että kansanedustajien joukosta löytyy myös monia asiaa ymmärtäviä ihmisiä. Kuunnelkaa heitä yli puoluerajojen.

Päinvastoin kun tuulivoimalobbarit antavat ymmärtää, tuulivoima on vastatuulessa ympäri maailman. Tarvittaessa toimitan tästä asiasta tutkittua tietoa.

Ari Keronen

Sähkötekniikan ja tuotantotalouden insinööri, DI

Miksi insinöörit eivät älähdä?

Olen kirjoittanut, itkenyt ja laulanut tätä Suomen päättäjien surkeutta. On melko varmasti totta, että suhteellisesti ottaen suurin kansantaloutemme syöpä on tuulivoima. Jokainen mylly, joka tänne rakennetaan, on hintaluokassa 4 – 5 miljoonaa euroa. Sen hyötysuhde jää varmuudella alle 20%, ja keskimääräinen käyttöikä on siinä 14 – 15 vuotta. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että asennustyötä myöten kaikki on ulkomaalaista, jää suomalaisen työn osuudeksi vain myllyjen purku, metsänraiskaus ja myllyjen välisten yhteisteiden rakentaminen. Se ei ole todellakaan paljon, kun huomioidaan kokonaisuus.

 Kuvan lähde: https://www.riemurasia.net/kuva/Tuulivoimalan-lapaa-asennetaan-paikalleen/185182

Olen kovasti pahoillani siitä, että Suomen kansa antaa pettää itseään ja että on sellaisia täysin kunniallisilta vaikuttavia ihmisiä, jotka sortuvat tuohon kansan pettämiseen. Selkeästi voidaan kuitenkin näyttää toteen, että petoksen tunnusmerkit täyttyvät. En tarkoita ns. tuulivoimauskovaisia, jotka eivät ole rikollisia, mutta eivät vain ymmärrä. Asetan kuitenkin kovasti kyseenalaiseksi tuulivoimayhtiöiden palveluksessa olevien insinöörien moraalin, sillä vaikka he varmuudella tietävät myllyjen sekä tarpeettomuuden että haitallisuuden, he visusti vaikenevat niistä.

Aivan puhtaita jauhoja ei ole myöskään suomalaisen lääkärikunnan pussissa, sillä vain muutama on vaivautunut ottamaan selvää, mitä kaikkea lääketieteellinen koodi T75.2 pitää sisällään. Minä sain tämän määrityksen ulkomailta, jossa asiaa on tutkittu. Eräs ulkomaalainen lääkäri myöskin totesi, että asia on Suomessa niin uusi, että suomalaisille lääkäreille se on varsin outo asia. Koska satun sairastamaan tätä vibroakustista oireyhtymää, katsoin viisaimmaksi muuttaa paikkakunnalta. Se ei kuitenkaan estä minua vastustamasta tuulivoimaa, sillä toki moni henkilö vielä jälkeenikin jää. Useissa maissa tuulivoimaa vastustetaan paitsi sen olemattoman hyödyn takia, niin myös juuri terveydellisten näkökohtien vuoksi.

Myös luonnolle nuo häkkyrät saattavat aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa. Voi olla totta, että perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ampui hieman yli kuvaillessaan lepakoiden räjähdyksiä, mutta kyllähän niin voi oikeastikin tapahtua. Varmaa kuitenkin on, että sekä Suomessa että muualla maailmassa tuhannet linnut ovat kuolleet myllyjen vaikutuksesta. Kalajoella ollaan tyytyväisiä, että vain kahden merikotkan on varmuudella todettu silpoutuneen myllyn siipiin. Myllyt pitävät sisällään myös tuhansia litroja öljyä, joka saattaa joutua luontoon ja on jo joutunutkin monessa paikoin maailmassa. Lähin tällainen tapaus taitaa olla Ruotsissa, jossa mylly kaatui. Myllyjen ympäristöstä ja metsäteiden alta kaadetaan myös tuhansia hehtaareja metsää, joka ei ihan ilman seurauksia ole sekään.

Siis taloudelliset, lääketieteelliset ja ympäristölliset syyt puoltavat myllyjen kieltämistä. No näin ei kuitenkaan tehdä, vaan niitä rakennetaan vastuuttomien toimesta, tietämättömien antamilla luvilla. ”Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt”. Jotenkin siis ymmärrän tuulivoimayhtiöiden insinöörejä, mutta onhan meitä muitakin, joiden pitäisi joukolla ryhtyä estämään väärän tiedon syöttämistä tälle kansalle. Sama pätee lääkärikuntaan, jonka olisi otettava asioista selvää, kun on kiistaton tosiasia, että meitä tuulivoimapakolaisia on paljon. Vasta muutaman päivän olen asunut täällä Jyväskylän kodissa, mutta nyt on vointini jo parantunut huomattavasti enemmän kuin lääkärien hoidossa Kalajoella.

Varmaan on totta, että Matti Putkonen ampui hieman yli puhuessaan tuulivoiman vaaroista ja lepakkojen räjähtämisestä. Se on tietysti poliittinen tapa, mutta kaikesta huolimatta hän puhui totta. Samaa ei voida sanoa tuulivoimalobbareita, jotka paitsi että liioittelevat, niin myös suoranaisesti valehtelevat. Tiedänhän minä, että valehteleminen on ruma sana, mutta rumaa on myös pettää kokonaista kansakuntaa, jonka talous on muutoinkin kuralla.

Meillä on petos säädetty laissa rangaistavaksi, joten olisi varmaan kohtuullista, että tuulivoimayhtiöiden toiminnasta tehtäisiin rikosilmoitus. Minä olen siihen jo liian vanha mies, vaikka koulutukseni ja kokemukseni riittäisikin kumoamaan jokaisen tuulivoimalobbarin esittämän argumentin. Saksassa ja Australiassa tällainen ilmoitus on jo tehty, mutta saattaa olla että päätöstä saadaan odottaa.