lauantai 7. marraskuuta 2020

Näin kirjoitin

Kallan kuvernööri täyttää tänä vuonna 10 vuotta, ja kaivoin vanhoja kirjoituksiani esille.   Kun ihminen vanhenee, se kuulemma viisastuu.  En tiedä onko se näin, sillä kovasti samanlaisilta vaikuttavat ajatukseni vieläkin, vaikka kymmenen vuotta on vierähtänyt. Näyttäisi siltä, että vuona 2010 olen kirjoittanut vain kaksi blogia, joista tässä nyt sitten näytteet. 

Onko nyt sitten nähtävissä muita viisastumisen merkkejä, niin saahan sitä arvella. Ainakin Perussuomalaisesta puolueesta olen eronnut, jota itse pidän viisastumisen merkkinä, vaikka se muutos ei niinkään johtunut minusta kuin puolueessa tapahtuneesta muutoksesta. Kaikkea vaan ei voi hyväksyä, tulivatpa mielipiteet mistä tahansa.

Tässä tätä siis tulee.

*****

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Silleen se menee...

Että valtakunnassa kaikki hyvin... Meidän perustuslakihan sanoo, että ylin valta tässä valtakunnassa kuluu kansalle. Näinhän se varmasti on.... siis perustuslain mukaan. Tästä ehdottomasta säännöstä on vain kaksi poikkeusta.... sananvalta ja päätösvalta.

Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunalle, jossa taas valtaa käyttävät sellaiset despootit kun Paavo Lipponen, jolla ei ole minkäänlaista virallista valtaa. Ihan vain huvikseen herra päättää, mitä nappulaa äänestyksissä painavat ne, joille kuuluu nappulanpainatavalta. Mitään merkitystä ei ole niillä lupauksilla, joita nappulanpainajat ovat kansalle antaneet. Oikeastihan he ovat vain nappulanpainajia, joka toki pitäisi jokaisen itseään kunnioittavan suomalaisen ymmärtää. Lähes jokaisessa poliiittisessa puolueessa on joku "lipponen".

Oikeasti meillä ei siis ole sananvaltaa, mutta onhan meillä kuitenkin sananvapaus.

Sananvapautta meillä ei rajoiteta muulloin kuin silloin, kun esität omia mielipiteitäsi.

Tämän blogin tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä näistä epäkohdista. Kenties myös herätellä ihan itsenäisiä ajatuksia.

Varoitan kuitenkin... Liian itsenäiset ajatukset saattavat johtaa syytteeseen. Varmuudella näin tapahtuu, jos julkaiset ajatuksiasi polittisista päättäjistä tai ikivihreistä naisista.

Niinpä voi lopulta käydä, että minäkin tulen lopulta esittämään pehmeäksi rutistettuja ja puhtaaksi puhellattuja veihtoehtoisia ehdotuksia asioiden hoitamiseksi. 

*****

Voihan helvetti...

En minä tyhmä ole, vaikka olenkin osa Suomen kansaa ja vaikka poliitikot näyttävätkin ajattelevan, että kansa on tyhmää. Ihan oikeasti meinasin satuttaa istumalihakseni laskeutuessani koko sadan kilon massallani lautalattialle, kuultuani että ministereillä ja jopa kansanedustajillakin on tavallista korkeampi syytekynnys. Perustuuko tämä olettamukseen, että poliitikot joka tapauksessa ovat sen verran kelmejä, että kaikki istuisivat linnassa, jos saisivat syytteen samanlaisista rikoksista kuin tavallinen rahvas.
Niinhän se oikeasti taitaa olla. Onni onnettomuudessa on, että itse on saatu lait laatia ja kaikeksi varmuudeksi vielä itse saadaan tutkia omia rötöksiä.
Kyllähän se tietysti siltä tuntuu, että se on niin väärin.... niin väärin.
Kansalaisen oikeustajuni kertoo, että asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Jos poliitikko.. vaikkapa ministeri... syyllistyy rikokseen, on se vähintäin raskauttava asianhaara, ja syytekynnyksen tulisi olla ehdottomasti matalampi kuin tavallisilla tolleroilla, joiden voidaan joskus olettaa erehtyvän.
Eikös se niin olekaan, että palvelijamme ovat rehellisiksi tunnettuja Suomen kansalaisia. 

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti