Onko nyt sitten nähtävissä muita viisastumisen
merkkejä, niin saahan sitä arvella. Ainakin Perussuomalaisesta puolueesta olen
eronnut, jota itse pidän viisastumisen merkkinä, vaikka se muutos ei niinkään
johtunut minusta kuin puolueessa tapahtuneesta muutoksesta. Kaikkea vaan ei voi
hyväksyä, tulivatpa mielipiteet mistä tahansa.
Tässä tätä siis tulee.
*****
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Silleen se menee...
Että valtakunnassa kaikki hyvin... Meidän perustuslakihan sanoo, että
ylin valta tässä valtakunnassa kuluu kansalle. Näinhän se varmasti
on.... siis perustuslain mukaan. Tästä ehdottomasta säännöstä on vain
kaksi poikkeusta.... sananvalta ja päätösvalta.
Lainsäädäntövalta
kuuluu eduskunalle, jossa taas valtaa käyttävät sellaiset despootit kun
Paavo Lipponen, jolla ei ole minkäänlaista virallista valtaa. Ihan vain
huvikseen herra päättää, mitä nappulaa äänestyksissä painavat ne,
joille kuuluu nappulanpainatavalta. Mitään merkitystä ei ole niillä
lupauksilla, joita nappulanpainajat ovat kansalle antaneet. Oikeastihan
he ovat vain nappulanpainajia, joka toki pitäisi jokaisen itseään
kunnioittavan suomalaisen ymmärtää. Lähes jokaisessa poliiittisessa
puolueessa on joku "lipponen".
Oikeasti meillä ei siis ole sananvaltaa, mutta onhan meillä kuitenkin sananvapaus.
Sananvapautta meillä ei rajoiteta muulloin kuin silloin, kun esität omia mielipiteitäsi.
Tämän blogin tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä näistä epäkohdista. Kenties myös herätellä ihan itsenäisiä ajatuksia.
Varoitan
kuitenkin... Liian itsenäiset ajatukset saattavat johtaa syytteeseen.
Varmuudella näin tapahtuu, jos julkaiset ajatuksiasi polittisista
päättäjistä tai ikivihreistä naisista.
Niinpä voi lopulta käydä,
että minäkin tulen lopulta esittämään pehmeäksi rutistettuja ja
puhtaaksi puhellattuja veihtoehtoisia ehdotuksia asioiden hoitamiseksi.
*****
Voihan helvetti...
En minä tyhmä ole, vaikka olenkin osa Suomen kansaa ja vaikka poliitikot
näyttävätkin ajattelevan, että kansa on tyhmää. Ihan oikeasti meinasin
satuttaa istumalihakseni laskeutuessani koko sadan kilon massallani
lautalattialle, kuultuani että ministereillä ja jopa
kansanedustajillakin on tavallista korkeampi syytekynnys. Perustuuko
tämä olettamukseen, että poliitikot joka tapauksessa ovat sen verran
kelmejä, että kaikki istuisivat linnassa, jos saisivat syytteen
samanlaisista rikoksista kuin tavallinen rahvas.
Niinhän se oikeasti
taitaa olla. Onni onnettomuudessa on, että itse on saatu lait laatia ja
kaikeksi varmuudeksi vielä itse saadaan tutkia omia rötöksiä.
Kyllähän se tietysti siltä tuntuu, että se on niin väärin.... niin väärin.
Kansalaisen
oikeustajuni kertoo, että asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Jos
poliitikko.. vaikkapa ministeri... syyllistyy rikokseen, on se vähintäin
raskauttava asianhaara, ja syytekynnyksen tulisi olla ehdottomasti
matalampi kuin tavallisilla tolleroilla, joiden voidaan joskus olettaa
erehtyvän.
Eikös se niin olekaan, että palvelijamme ovat rehellisiksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti