Islannissa tapahtuu kummia, eikä siitä ole juurikaan uutisoitu. Aihe on kuitenkin erittäin ajankohtainen, globaalia kiinnostusta herättävä ja niin poikkeuksellinen, että sen luulisi ylittävän uutiskynnyksen toistuvasti kaikkialla maailmassa.
Miksi tästä Islannin rauhanomaisesta pankkimaailman vallankumouksesta ei ole uutisia tihkunut? Valtamedia toimii käsi kädessä taloudellista maailmanvaltaa havittelevan pankkimaailman kanssa ja Islannin esimerkki tekisi tyhjäksi KAIKK heidän suunnitelmansa ihmisten ja valtioiden orjuuttamiseksi ikuiseen velkavankeuteen. Nämä uutiset on siis konkreettisesti sensuroitu, mutta onneksi niitä on kierrätetty vapailla radiokanavilla sitoutumattomissa lehdissä ja internetin sosiaalisessa mediassa, nykyajan puskaradiossa.
Moni muistaa varmasti Islannin pankkikriisin vuonna 2008, un Islanti oli käytännössä katsoen konkurssissa. Edeltävinä viitenä vuonna Islannin pankeilla oli mennyt lujaa, sillä vuodesta 2003 oli rikkaan Islannin pankkeja yksityistetty ja ne tarjosivat ulkomaisille sijoittajille houkuttelevia ”IceSave” –tilejä ja –sijoituksia, jotka nostivat Islannin velka-asteen neljässä vuodessa kaksinkertaisesta yhdeksänkertaiseen BKT:een verrattuna. Vuoden 2008 globaali pankkikriisi vetäisi maton alta monessa maassa ja erityisen rajusti se vaikutti rikkaaseen, mutta syrjäiseen Islantiin. Kolme suurinta pankkia, Landbanki, Kapthing ja Glitnir olivat suurissa vaikeuksissa ja ne kansallistettiin. Islannin kruunu menetti arvostaan 85 % ja Islanti julisti olevansa vararikossa.
Pääministeri Geir Haarde neuvotteli IMF:ltä 1,6 miljardin euron lainan, jonka lisäksi pohjoismaat lupasi vajaan parin miljardin lainan, mutta ulkomainen talousyhteisö painosti Islantia rankalle säästökuurille. IMF ja EU halusivat ottaa lainat hoitoonsa väittäen sen olevan ainoa mahdollisuus maksaa lainat takaisin Englannille ja Hollannille. Protestit ja mielenosoitukset jatkuivat ja hallitus pakotettiin eroamaan. Vaaleja aikaistettiin vuoden 2009 keväälle ja valtaan astunut vasemmistohallitus tuomitsi aiemman neoliberaalin talousjärjestelmän, mutta antoi saman tien periksi vaatimuksille, joiden mukaan Islannin tulisi maksaa koko kolmen ja puolen miljardin euron laina. tämä tarkoittaisi jokaisen 350.000 islantilaisen maksavan 100 euroa kuukaudessa 15 vuoden ajan 5,5 % korolla. tätä eivät islantilaiset enää sulattaneet, sillä velan olivat keränneet suuret yksityiset pankit omilla sijoitustouhuillaan ulkomaisten yksityisten pankkien kanssa.
Kansalaiset kieltäytyivät kantamasta vastuuta suurten yksityispankkien tekemistä virheistä ja heidän puolelleen asettui myös pitkäaikainen presidentti Ólafur Ragnar Grismssón, joka kieltäytyi ratifioimasta kansalaiset vastuuseen asettavaa lakia ja hyväksyi sen sijaan vaatimukset kansanäänestyksestä. Tämä lisäsi tietysti heti kansainvälistä painetta ja pakotteita, joiden mukaan Islannin ”pitäisi maksaa tai muuten…” Kansainväliset pankit uhkasivat estää IMF:n avun ja Iso-Britannian hallitus uhkasi jäädyttää islantilaisten säästö- ja käyttötilit.
Maaliskuun 2010 kansanäänestyksessä 93 % äänesti velan maksua vastaan. IMF hyllytti lainansa. Vallankumousta ei voinut kuitenkaan enää estää. Vihaisten kansalaisten tukemana hallitus aloitti oikeudelliset toimet talouskriisin syyllisten löytämiseksi. Kaupthingin entisestä toimitusjohtajasta Sigurdur Einarssonista annettiin pidätysmääräys muiden epäiltyjen pankkiirien paetessa maasta.
Se ei kuitenkaan riittänyt islantilaisille. He halusivat vapautua kansainvälisten suurpankkien ja virtuaalirahan vallasta päättämällä kirjoittaa perustuslain uusiksi. Edellinen perustuslaki on vuodelta 1904, johon korvattiin ”kuningas” sanalla ”presidentti” Islannin itsenäistyessä 1918 Tanskan alaisuudesta uutta perustuslakia laatimaan valittiin poikkeuksellisesti 25 tavallista kansalaista ilman poliittista taustaa tai puoluejäsenyyttä 522 ehdokkaan joukosta. Ainoa vaatimus oli täysi-ikäisyyden lisäksi 30 kansalaisen tuki. Uutta perustuslakia on laadittu näiden 25 lainsäätäjän toimesta helmikuusta 2011 ja kokoukset näytetään suorana verkossa, jolloin kiinnostuneet voivat seurata keskusteluita ja lähettää omia ehdotuksiaan ja kommenttejaan. Ehdotus uudeksi perustuslaiksi valmistui 4 kuukaudessa ja se on vahvistettu tänä keväänä nykyisen eduskunnan toimesta ja odottaa lopullista hyväksyntää seuraavan valitun eduskunnan toimesta (perustuslain muutos vaatii kahden perättäisen eduskunnan hyväksynnän).
Mitä siis Islannin vallankumouksessa tapahtui?
- maan hallitus erosi
- suurimmat pankit kansallistettiin
- kansanäänestys mahdollisti kansan päättävän maansa talousjärjestelmästä
- syyllisten syyttäminen ja vangitseminen
- uuden perustuslain kirjoittaminen kansan toimesta
Tämä on täyttä rautaa!
Onko tätä siis nähty suurilla televisiokanavilla? Onko asiaa puitu poliittisissa radio- tai tv-ohjelmissa? Eipä tietenkään, sillä Islanti näytti juuri, miten kokonainen kansa voi nousta vastustamaan kansainvälisiä pankkilaitoksia sekä rahan ja vallan haalijoita ja vapauttaa itsensä kahleista. Samanlaisissa pakotetuissa velkajärjestelyissä painivan Kreikan kannattaisi ottaa mallia Islannista.
Alkuperäiset artikkelit ja lähteet:
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=48944
http://www.dailykos.com/story/2100/08/01/1001662/-Iceland-s-On-goibg-Revolution
http://www.spiegel.de/international/europe/iceland-s-toxic-legacy-mountains-of-debt-temper-hopes-despite-recovery-a-802285.html
...................................
Artikkeli on julkaistu Magneettimedia-lehdessä viikko 22/2012. Artikkelista selviää hyvin se mekanismi, joka Suomessakin olisi tapahtunut, jos olisimme yksinkertaisesti kieltäytyneet maksamasta Kreikan velkoja. Aivan kuten EU:n perussopimus aikoinaan edellyttikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti